Miksi jotkut ihmiset kokevat tarvetta korostaa sitä, kuinka paljon he tekevät työtä?

Tarve korostaa paremmuuttaan tai osoittaa kuinka uhrautuva yhteiskunnan eteen on.

Toinen vastaava esimerkki on miesten inttitarinat: Se kellä on ollut rankin ja haastavin palvelusaika on jotenkin se kovin jätkä.

Leuhkoja ihmisiä yksi osa, epävarmoja pätemisentarpeesta kärsiviä toinen.

Tuntuu olevan monelle kovin tärkeätä se, ettei vaan kukaan luule että laiskottelee. Ehkä se on meidän kulttuurissa jotenkin ylikorostunutta, että pitää olla koko ajan kauhean tehokas ja ahkera. Ja tämä taas ajaa monen uupumukseen.

Itsen tärkeäksi kokeminen ehkä myös syynä: kun teen paljon töitä, niin olen tärkeä henkilö.

Katsoin eilen Lotan ja papan päivä -videon. Lotta taisi mainita ainakin 3 kertaa, kuinka paljon hän on sinä päivänä tehnyt töitä. Kyllähän se vähän särähtää korvaan ja miettii miksi sitä tarvitsee niin korostaa.

Jospa he vaan oikeasti tekee h*lvetisti töitä? Kun tutut kysyy "mitä kuuluu?" enpä oikein voi muuta sanoa kuin että töitä, h*lvetisti töitä. En ole ajatellut että joku ottaa tämän leuhkimisena. Tekee vaan mieli sanoa niinkuin asia on 😓 väsynyt mikä väsynyt

Vierailija kirjoitti:

Jospa he vaan oikeasti tekee h*lvetisti töitä? Kun tutut kysyy "mitä kuuluu?" enpä oikein voi muuta sanoa kuin että töitä, h*lvetisti töitä. En ole ajatellut että joku ottaa tämän leuhkimisena. Tekee vaan mieli sanoa niinkuin asia on 😓 väsynyt mikä väsynyt

Niin ehkä tarkoitin sellaisia henkilöitä, jotka ei tee niitä töitä sen enempää kuin muutkaan, mutta kokevat tarvetta korostaa sitä töiden määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa he vaan oikeasti tekee h*lvetisti töitä? Kun tutut kysyy "mitä kuuluu?" enpä oikein voi muuta sanoa kuin että töitä, h*lvetisti töitä. En ole ajatellut että joku ottaa tämän leuhkimisena. Tekee vaan mieli sanoa niinkuin asia on 😓 väsynyt mikä väsynyt

Niin ehkä tarkoitin sellaisia henkilöitä, jotka ei tee niitä töitä sen enempää kuin muutkaan, mutta kokevat tarvetta korostaa sitä töiden määrää.

Mistäpä sitä tietää kuinka kovan kuormituksen alla kukin on

Varmaan sitä työn määrää on tarpeen korostaa juuri siksi, että aapeen kaltaiset ihmiset eivät koskaan näe eivätkä arvosta muiden tekemää työtä.

Korostamisesta ei tosin ole hyötyä, koska aapeen kaltaiset ihmiset eivät myöskään opi.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan sitä työn määrää on tarpeen korostaa juuri siksi, että aapeen kaltaiset ihmiset eivät koskaan näe eivätkä arvosta muiden tekemää työtä.

Korostamisesta ei tosin ole hyötyä, koska aapeen kaltaiset ihmiset eivät myöskään opi.

Eikö se ole juuri se työnsä määrän korostaja se, joka ei arvosta muiden tekemään työtä, koska olettaa koko ajan tekevänsä paljon enemmän töitä kuin kaikki muut?

Eniten hämmästyttää ne ihmiset, jotka kehuskelevat miten paljon ovat saaneet päivän aikana aikaiseksi ja sitten luettelevat liudan töitä, joiden tekemiseen menee max pari minuuttia.

Kai se on joku tarvis nostaa itseään esille meitä mahtuu moneen junaan, sitten on ne jotka oikeasti joutuvat vetämään itsensä loppuun työelämässä.

Samaan olen kiinnittänyt jo pidempään huomiota, mutta luullen, että tämä on vain omalla alallani. Kollegat kertoilevat, kuinka taas on tehty 16 tunnin työpäivä jne.

Mikäs siinä, jos tykkää. Itsekin venyn tarpeen vaatiessa, mutta jos tällaista venymistarvetta ei ole, niin kyllä vaan itselleni vapaa-aika on niin merkityksellistä, että kone sulkeutuu normaaliaikaan enkä todellakaan tarkastele sähköpostejani pitkin iltaa.

Kulttuuri. Äitini on tämmöinen töiden luettelija eläkkeelläkin. Kun kysyy mitä kuuluu, hän vastaa aina mitä on saanut aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Samaan olen kiinnittänyt jo pidempään huomiota, mutta luullen, että tämä on vain omalla alallani. Kollegat kertoilevat, kuinka taas on tehty 16 tunnin työpäivä jne.

Mikäs siinä, jos tykkää. Itsekin venyn tarpeen vaatiessa, mutta jos tällaista venymistarvetta ei ole, niin kyllä vaan itselleni vapaa-aika on niin merkityksellistä, että kone sulkeutuu normaaliaikaan enkä todellakaan tarkastele sähköpostejani pitkin iltaa.

Kuuluuko tähän 16 tunnin työpäivään mahdollisesti siinä ohessa kotitöitä ja lasten kanssa olemista jne? Tuntuu, että moni varsinkin etätyöläinen laskee kaikki ne muutkin päivän toiminnot ja puuhat siihen työpäivään kuuluvaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kulttuuri. Äitini on tämmöinen töiden luettelija eläkkeelläkin. Kun kysyy mitä kuuluu, hän vastaa aina mitä on saanut aikaan.

Tää on kyllä mielenkiintoinen juttu. Kai jotkut vaan määrittelevät itsensä "tekemisen" kautta, eli olen mitä teen ja jos en tee mitään en ole mitään. Vähän surullista kyllä. 

No joo, muutamalla tuntemallani opella on tapana aina kertoa, miten korjaa yömyöhään kokeita. Se vaan unohtuu mainita, että lähti töistä klo 13 :-D

Jotka siitä eniten on äänessä, saa kaikkein vähiten aikaan. Loisivat vaan päivästä toiseen suojatyössä, hyldytyömät lasoperseet. Nappi otsikkoon ja Itämeren pohjaan.

Tiedän useammankin tuollaisen henkilön, joilla on tarve aina korostaa, kuinka paljon töitä ovat tehneet. Mitä väliä sillä on, vaikka olisivatkin raataneet niska limassa? Ei kiinnosta.

Meihin on iskostettu että ainoastaan kun tekee jotain on arvokas. Jos vain istuskelee ja katselee joutsenia järvellä, on ihmisarvo nolla. Tästä syystä useat panikoituvat lomalla.

Olisi parempi maapallolle jos ihmiset "tekisivät" vähemmän.

Sitten on näitä jotka ei pidä lomiaan. Sitten toitotetaan, että pomo pisti pakolla lomalle tai että en minä nyt kesällä kesälomaa pidä vana tämä on pitämättä jäänyt talviloma. Ärsyttävää. Lähinnä ajattelen, että nuo eivät vaan keksi lomalla mitään tekemistä ja eivät sen takia viitsi pitää lomaa. Siitä ei ainakaan ole kiinni etteivätkö töiden puolesta pystyisi lomaa pitämään.