Miten vastaatte bessevisserille?
Minulla on yksi kaveri, joka on varsinainen besservisser.
Jos kaveriporukassa joku vaikka miettii, että pitäisikö se olkkarin tapetti vaihtaa, olisikohan siinä kova homma, niin tämä yksi valtavalla itsevarmuudella ryhtyy selostamaan, että ei missään tapauksessa tai ehdottomasti täytyy, vaikka sitten vartin monologin jälkeen selviäisi, ettei hän ikänään ole tapetoinut.
Tämä aiheuttaa aika kiusallisia tilanteita välillä. Eilen puhuimme porukalla eräästä paikasta x ja sen toimintatavoista. Tämä yksi otti heti tilan haltuun ja ryhtyi selittämään, että kuinka kyseisessä paikassa toimitaan, maksaa näin paljon, aika täytyy varata tuolta, ei käy pankkikortti, maksimissaan x määrä voi osallistua, ei missään tapauksessa kannata mennä päivänä y tai ajaa tietä abc, vaan täytyy mennä reittiä z... Ympärillä olevien ilmeet olivat varmaan vähän hämmentyneet, kun tämä tyyppi ehkä itsekin huomasi asian ja naurahti lopuksi, että "en siis kyllä tiedä tuosta lajista mitään enkä ole koskaan käynyt siellä".
Mikä ihme saa ihmisen toimimaan näin? Tuollainen bessevisseröinti paitsi tosi ärsyttävää, myös ihan koomista! Miten te suhtaudutte besservissereihin?
Kommentit (9)
Käsken pitämään turpansa kiinni, kun ei häneltä kukaan ole mitään kysynytkään.
Kiitän mielipiteestä, mutta jätän asian oman harkinnan varaan. Elämä olisi tympeää, jos pitäisi koko ajan ärsyyntyä muiden mielipiteistä ja toimintatavoista.
Se on Besserwisser. Nyt saat ap harjoitella.
Kutsun heitä avoimesti Besserwissereiksi.
Vastaan, että"aha" ja ohitan hänen kommenttinsa. En ota kantaa puoleen tai toiseen, ellei itselläni ole todenmukaisia perusteluita.
Agressiivisen oikeassa olevan besserwisserin kanssa ei voi muuta kuin nyökytellä ja antaa olla. Pitää olla sen verran itseluottamusta, ettei takerru jonkun selityksiin turhan takia. Joskus besserwisseri voi olla aivan oikeassakin
Hän on ehkä oppinut luulemaan että täytyy olla koko ajan hengessä mukana ja tietoinen kaikesta tms. ja on oppinut esittämään olevansa sitä mitä hän haluaisi olla tai sitä jonka hän on haluttu olevan.
Monet ihmiset puhuvat asioita joita eivät edes ymmärrä. En "syyttäisi" autismia tästä koska kaikenmuotoisella väkivallalla ja välinpitämättömyyden keskellä on monet meistä kasvaneet.
En ala-asteella tietänyt mitä tarkoittaa positiivinen koska se oli minulle täysin vieras sana. Kysyin mitä kyseinen sana tarkoittaa ja sain kuulla olevani tyhmä ja kaikenlaista voivottelua.
Oma äitinikin saattoi haukkua minua tai naureskella vaikkei itsekään ole se penaalin terävin kynä.
Vaikea sanoa miten tuohon suhtautuisi. Ärsyyntyisin tai jopa ahdistuisin ehkä, vaikka toivoisin kykeneväni suhtautumaan asiallisesti tuollaiseen työkaveriin. Ymmärrys auttaa moneen asiaan, mutta rajansa silläkin on.
Sekin on tullut valitettavasti koettua että jotkut ovat tahallaan tai "tahallaan" rasittavia milloin mistäkin syystä.
,,Onko hienoa kun luulet aina olevasi oikeassa?,, kysyisin: -,,Voisitko joskus vain olla hiljaa?,,
Suhtaudun siten, että koitan vältellä ja vaihdan pöytäseuruetta.