Ajatus, joka muuttuu todeksi, oletko sittenkään vapaasti ajatteleva ihminen
Moi!
Minulla oli semmoinen outo kokemus pari vuotta sitten, jalastani meni tunto osittain, en pystynyt nostamaan jalkapöytää, se taidetaan tuntea nimellä marjanpoimijan tauti.
Noh tauti sikseen, hieman ontuvana menin töiden jälkeen kauppaan, nilkuttelin eteenpäin hyllyjen välissä ja näin siinä ensimmäisten hyllyjen kohdalla miehen selin minuun, olisikohan ollut tutkimassa sillejä tjsp.
Siinä samalla päähäni tuli ajatus, että tämä mies tulee kysymään minulta, että mikä jalassani on vikana.
Olin siinä vähän huvittunut, että miksi ihmeessä tuommoista edes ajattelen...
Noh, unohdin asian ja kävelin juusto/voi kaapeille asti ja sitten kuulin äänen mun takana, se äskeinen heppu oli siinä ja sanoi, että anteeks mut saako kysyä, et mikä sun jalassa on vikana... minä olin siinä aika ymmälläni ja sanoin sit, et varmaan lattialla istumisesta johtuu, hän siihen antoi neuvoja, miten tehä, ettei jää pysyväksi vaivaksi.
Kiittelin neuvoista, mutta aivot raksutti kyl, et millä todennäköisyydellä tuommoinen tyhjänpäiväinen ajatus muuttuukin todeksi. Aika outoa, sanoisin...
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys?
Mutta satunnainen ajatus muuttuu todeksi, ymmärrät varmaan itekin, kuin häviävän pieni se mahdollisuus on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys?
Mutta satunnainen ajatus muuttuu todeksi, ymmärrät varmaan itekin, kuin häviävän pieni se mahdollisuus on
Ei silti anna aihetta taikauskoisuuteen.
Hänellä oli sellainen kehonkieli jo kaupassa, että sinulle tuli fiilis, että hän haluaa puhua sinulle.
Mutta hän oli selin minuun, kun se ajatus tuli päähän.
aika järkevänä itseeni pidän, siksi onkin pelottavaa, että tuo edes tapahtui
Menin vähän kauempana olevaan kauppaan, jossa harvemmin käyn. Tiesin, että Ville Valo asuu lähellä, ja pakastehyllyjen välissä ajattelin: "Hmmm, onkohan Ville Valo täällä?" Nostin katseeni ja katsoin sivulle, samassa näen Ville Valon parin metrin päässä, menossa kassalle. Olin ihan, että mitä vit...?
Vierailija kirjoitti:
Menin vähän kauempana olevaan kauppaan, jossa harvemmin käyn. Tiesin, että Ville Valo asuu lähellä, ja pakastehyllyjen välissä ajattelin: "Hmmm, onkohan Ville Valo täällä?" Nostin katseeni ja katsoin sivulle, samassa näen Ville Valon parin metrin päässä, menossa kassalle. Olin ihan, että mitä vit...?
Kohtalaisen hyvin vedät mutkat suoriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin vähän kauempana olevaan kauppaan, jossa harvemmin käyn. Tiesin, että Ville Valo asuu lähellä, ja pakastehyllyjen välissä ajattelin: "Hmmm, onkohan Ville Valo täällä?" Nostin katseeni ja katsoin sivulle, samassa näen Ville Valon parin metrin päässä, menossa kassalle. Olin ihan, että mitä vit...?
Kohtalaisen hyvin vedät mutkat suoriksi.
? Luulit vittuiluksi? Kohtalaisen vastaava tapaus. Ajattelet jotain, ja se tapahtuu saman tien. Todennäköisyys on, mutta se on kuitenkin suht pieni juuri sillä hetkellä tapahtuvaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin vähän kauempana olevaan kauppaan, jossa harvemmin käyn. Tiesin, että Ville Valo asuu lähellä, ja pakastehyllyjen välissä ajattelin: "Hmmm, onkohan Ville Valo täällä?" Nostin katseeni ja katsoin sivulle, samassa näen Ville Valon parin metrin päässä, menossa kassalle. Olin ihan, että mitä vit...?
Kohtalaisen hyvin vedät mutkat suoriksi.
? Luulit vittuiluksi? Kohtalaisen vastaava tapaus. Ajattelet jotain, ja se tapahtuu saman tien. Todennäköisyys on, mutta se on kuitenkin suht pieni juuri sillä hetkellä tapahtuvaksi.
Sinänsä otin vittuiluksi, kun toi esimerkkisi Ville Valo on todennäköinen, kun asuu huudeilla. Häneen voi olettaa törmäävänsä joskus. Mun tapauksessa taas tuli typerä ajatus päähän, joka muuttui todeksi, siksi sitä ihmettelen. Ei millään pahalla :)
Kyse on ajatusvuodosta. Mies aisti ajatuksesi. Ei sen kummempaa. Intuitiivisuus ja empaattisuus vahvistavat kykyä.