Mikä on sisäilmaoireiden syy? Jo 2 lapseni käymää koulua purettu/puretaan sen takia.
Alakoulu (valmistunut 1970-luvulla) purettiin kesken lapseni koulunkäynnin. 2 viikon varoitusajalla lapset siirrettiin väistötiloihin ja sitten alkoi koulun purku sisäilmaoireiden vuoksi. Materiaali koitettiin puhdistaa, mutta silti siitäkin sai jotkut oireita, joten materiaalit meni roskiin.
Kun hän siirtyi yläkouluun siellä alkoi oireilla ne, jotka oli oireilleet puretussa alakoulussa. Vähin äänin ne siirrettiin muualle. Ihan varmaan tuokin koulu puretaan kohta sisäilmaongelmien vuoksi.
Ja sitten lukio. Pari vuotta lapseni yo-kirjoitusten jälkeen se on päätetty purkaa homeongelmien vuoksi. (Ja se koulu oli vähän yli 20 vuotta sitten tehty)
Mikä ihme siinä sisäilmassa aiheuttaa oireita. Toki laho ja home, mutta mikä niissä.
Olen työssäni perehtynyt asiaan mutta oikeasti perimmäistä syytä ei tiedetä.
Kamalaa, että taloja menee käyttökelvottomaksi ja syytä ei tiedetä.
Ja huomatkaa: eipä omistusasuintaloja juurikaan pureta homeen takia. Miksei? Myykö omistajat vaan vähin äänin?
(Tupakka on tiedetty 100 vuotta syöpä vaaralliseksi, mutta se, miksi se on vaarallista, selvisi vasta melko hiljattain. Siis ne ainesosat, mitkä syöpää aiheuttaa)
Kommentit (18)
Säästöt. Ilmastointi suljetaan tyyliä klo 16 ja menee päälle taas klo 6. Siellä kostea ilma saa muhia koko yön.
Ap lisää taas: kirjoitin väärin. Piti laittaa omistusasuntaloja, jotka ovat kerrostaloja.
Homeisista ok-taloista riidellään tuon tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Säästöt. Ilmastointi suljetaan tyyliä klo 16 ja menee päälle taas klo 6. Siellä kostea ilma saa muhia koko yön.
Jos tämä on syy, niin miksi ei yksinkertaisesti aleta pitää sitä ilmastointia aina päällä?
Mummini asumassa 1960-luvun betonikerrostalossa on imu vain ajoittain päällä. Itse asun 1960-luvun betonisessa rivitalossa. Ei mitään koneellista poistoa.
Miksi vain hyvin harva saa oireita. Siinä puretussa alakoulussa 5 oppilasta sai pahoja oireita ja 1 opettaja.
Mikä mahtaa olla mekanismi. Allergia se ei ole.
Ap
Miksi samojen aikojen kerrostalot ei homehdu ja julkiset homehtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt. Ilmastointi suljetaan tyyliä klo 16 ja menee päälle taas klo 6. Siellä kostea ilma saa muhia koko yön.
Jos tämä on syy, niin miksi ei yksinkertaisesti aleta pitää sitä ilmastointia aina päällä?
Mummini asumassa 1960-luvun betonikerrostalossa on imu vain ajoittain päällä. Itse asun 1960-luvun betonisessa rivitalossa. Ei mitään koneellista poistoa.
Et tiedä koneellisen ja painovoimaisen ilmastoinnin eroa?
70-luvulla rakennettiin ns. muovipussitaloja energiakriisin takia. Öljyn piti loppua ihan kohta, joten rakennuksista tehtiin mahdollisimman tiiviitä, ettei lämpö mene harakoille. Luokissa ei saanut ikkunoita auki. Kouluja rakennettiin joka kaupunginosaan, koska lapsia oli paljon. Ne pitäisi kaikki purkaa ja rakentaa kestäviä kouluja.
Minäkin 60-luvun lopussa koulun aloittanut kävin neljän ekan vuoden aikana kolmessa eri koulussa, jotka olivat lyhyen kävelymatkan päässä kotoa. Keskikoulun ja lukion kävin kaupungin keskustassa lyseossa, joka oli vanha kaunis kivirakennus monessa kerroksessa. Luokissa sai ikkunat auki ja aina välitunneilla kaikki oppilaat ajettiin ulos ja luokkahuoneet tuuletettiin kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt. Ilmastointi suljetaan tyyliä klo 16 ja menee päälle taas klo 6. Siellä kostea ilma saa muhia koko yön.
Jos tämä on syy, niin miksi ei yksinkertaisesti aleta pitää sitä ilmastointia aina päällä?
Mummini asumassa 1960-luvun betonikerrostalossa on imu vain ajoittain päällä. Itse asun 1960-luvun betonisessa rivitalossa. Ei mitään koneellista poistoa.
Et tiedä koneellisen ja painovoimaisen ilmastoinnin eroa?
Tiedän, kun oon rakennusinsinööri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt. Ilmastointi suljetaan tyyliä klo 16 ja menee päälle taas klo 6. Siellä kostea ilma saa muhia koko yön.
Jos tämä on syy, niin miksi ei yksinkertaisesti aleta pitää sitä ilmastointia aina päällä?
Mummini asumassa 1960-luvun betonikerrostalossa on imu vain ajoittain päällä. Itse asun 1960-luvun betonisessa rivitalossa. Ei mitään koneellista poistoa.
Et tiedä koneellisen ja painovoimaisen ilmastoinnin eroa?
Et tiedä ilmastoinnin ja ilmanvaihdon eroa? Ei ole edes olemassa painovoimaista ilmastointia, eikä useimmissa rakennuksissa minkäänlaista ilmastointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöt. Ilmastointi suljetaan tyyliä klo 16 ja menee päälle taas klo 6. Siellä kostea ilma saa muhia koko yön.
Jos tämä on syy, niin miksi ei yksinkertaisesti aleta pitää sitä ilmastointia aina päällä?
Mummini asumassa 1960-luvun betonikerrostalossa on imu vain ajoittain päällä. Itse asun 1960-luvun betonisessa rivitalossa. Ei mitään koneellista poistoa.
Et tiedä koneellisen ja painovoimaisen ilmastoinnin eroa?
Et tiedä ilmastoinnin ja ilmanvaihdon eroa? Ei ole edes olemassa painovoimaista ilmastointia, eikä useimmissa rakennuksissa minkäänlaista ilmastointia.
Mutta minä tiedän. Ilmastointi sisältää jäähdytyksen.
Olen käynyt vain nyt jo satavuotiaita kouluja eikä yhtäkään ole purettu.
Minusta valtion pitäiskö korvata, jos asunnossa on home ja se joudutaan purkamaan tai kalliisti korvaamaan.
Tulee kohtuuttomia ongelmia yksittäisille.
Perustelkaa aloituksen saamat alanuolet.
Rakennusvirheet on yksi suuri syy. Niiden takia on noita home ja muita mikrobijuttuja päässyt syntymään. https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/…
Rakentamisen laatu on heikentynyt, yhteen aikaan eristettiin taloja kastuneilla villoilla, paalit seisoivat vesiläkössä taivasalla vaikka kuinka kauan ennen käyttöä.
Taisi olla Tampereella, missä oli kerrostalo pilalla, missä oli betonin sisään jätetty jotain, mihin kasvoi niin, ettei sitä helposti eroon pääse. En seurannut sitä tarkemmin, tuosta jutusta on vuosikausia aikaa.
Toimintojen ulkoistus, joka alkoi 1990-luvulla. Sitä ennen kouluissa oli omat vahtimestarit ja siivoojat, jotka huomasivat, jos joku kohta vaati huolenpitoa. Huoltoyhtiöt ja siivousfirmat huomaavat vauriot vasta sitten, kun vahinko on tapahtunut.
Vanhoissa koulurakennuksissa säästettiin ilmanvaihdon kanssa. Vesivahinkoja korjattiin hitaasti ja lähinnä kosmeettisesti.
Ystäväni koulu purettiin, koska terveysviranomaiset laittoivat koulun käyttökieltoon. Sieltä löytyi yli 10 ihmiselle vaarallista lajia (jotain kasvustoa, bakteereja tms.) Oireita oli loppuvaiheessa yli puolilla koulun oppilaista. Opettajista oireita taisi olla kaikilla.
Ei niitä turhan takia pureta, se ainakin on varmaa.
Koulurakennuksia jää sukupuuttovaiheessa tarpeettomiksi.
Ap lisää: ei voi sanoa, että juuri vaikka sädesienet tai homemyrkyt. Se on jotain täsmällisempää.