En oikein pidä ruoasta nykyään, etenkään lihasta. Sekasyöjä olen. Mistä voi johtua?
Ei vain oikein saa mitään mielihyvää. Lihaa on jotenkin ikävä syödä, en vain enää kovin pidä siitä. Syön vain koska olen tottunut syömään sitä pienestä pitäen. Oikeasti sen syöminen ei ole nykyään enää nautinnollista.
No sitten sama monen muunkin lämpimän ruoan kanssa.
Jos saisin valita niin söisin vain jotain ihania leipiä kenties, hedelmiä, marjoja, suklaata, pähkinöitä ja kasviksia sekä juustoja. Ehkä kalaa joskus.
Muita joille tullut tällaista? En oikein saa "kiksejä" ruoasta kovin helpolla nykyään, ellei ole todella laadukasta ja hyvää kyseessä.
Kommentit (9)
Taitaa olla palstan tyypeillä vähä päinvastanen ongelma.
Siis täysin sama! Olen ollut aina aika pieniruokainen enkä tykkää monista ruuista joita ihmiset pitävät herkullisina. Tai tuokin on aika vahvasti ilmaistu, 99% ruuasta on minulle "ihan ok" tasoa, eikä ne inhokitkaan ole mitään superällötyksiä. Minulla on ollut aina huono hajuaisti, joten tuo kai vaikuttaa asiaan. Samoin teininä koettu pitkäaikainen mysteeriksi jäänyt suolisto-oireilu tuntui tappaneen osan ruokahalustani ikuisiksi ajoiksi. Tykkään kaikesta vahvan makuisesta pienestä naposteltavasta, sellainen makaronilaatikon tai keittojen tapainen tasainen ruokavuori on ei kiitos.
No syö sitten sitä, mistö pidät. Ei ole pakko syödä lihaa, eikä juuri muutakaan.
Mä elin kerran vuoden pähkinöillä ja marjoilla. Sen verran juustoa sekaan, että b12-vitaamiinit tuli saaduksi.
Toisen vuoden toiseen aikaan elin omenasoseella ja leivällä, mutta koska leivässä oli paljon täydjyvää!ii iteeasiassa oli myös proteiinia tarpeeksi. Silloin join myös aamuisin maitokaakaon, joten taas se b12 pysyi hanskassa ilman mitään pillereitä. Mutta vitqmiinipillereitähån saa joka kaupasta nykyään, joten sekään ei ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Siis täysin sama! Olen ollut aina aika pieniruokainen enkä tykkää monista ruuista joita ihmiset pitävät herkullisina. Tai tuokin on aika vahvasti ilmaistu, 99% ruuasta on minulle "ihan ok" tasoa, eikä ne inhokitkaan ole mitään superällötyksiä. Minulla on ollut aina huono hajuaisti, joten tuo kai vaikuttaa asiaan. Samoin teininä koettu pitkäaikainen mysteeriksi jäänyt suolisto-oireilu tuntui tappaneen osan ruokahalustani ikuisiksi ajoiksi. Tykkään kaikesta vahvan makuisesta pienestä naposteltavasta, sellainen makaronilaatikon tai keittojen tapainen tasainen ruokavuori on ei kiitos.
Okei, meillä on siis sama juttu mutta aivan erilainen lähtökohta.
Meinaan itse olen rakastanut ruokaa, aivan kaikkea ja etenkin liharuokia. Minä olen syönyt hyvällä ruokahalulla lähes aina. Melkein mitä vain ja liikaa.
Toki vuosien varrella olen tietoisempi valitsemaan parempia raaka-aineita esim terveydellisesti ja laadultaan.
En syö mitään peruskotiruokaa sellaisenaan oikeastaan. Enemmän vhh-tyylisesti koska kaikki liika tärkkelys sekä einesruoat aiheuttavat tuhoa kropassani.
Tämä vain yltyy. Ennen tosin ei ole ollut sellaista, ettei ruoka maistuisi. Tämä on tullut vuoden sisään, etenkin lihaan suhtautuminen. Ehkä en halua sitä enää syödä ainakaan paljoa.
Hikoilen nykyään myös kamalasti, aivan kamalasti.
Olen nuorikin. En oikein tiedä mitä kropassani on meneillään.
Miksi ruuasta pitäisi saada kiksejä? Minulle ruoka on polttoainetta ja on pieni plussa jos se on hyvänmakuista. Ja olen hoikka.
Oletko sairastanut koronaa? Sehän muutti joillain makuaistia, ainakin hetkellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruuasta pitäisi saada kiksejä? Minulle ruoka on polttoainetta ja on pieni plussa jos se on hyvänmakuista. Ja olen hoikka.
Samaa mietin. Tottakai pidän ruuasta ja teen tosi hyvää ruokaa itsekin, mutta en minä nyt sen perään niin hirveästi riehu ja asiaa mieti. Ruoka on ruokaa ja sillä siisti ihan siinä missä vesi on vettä ja ok silloin kun on jano.
En ole vege.Lihan syöntini loppu kuin seinään jouluaaton aamu kun ison kinkun otin uunista ulosv, 1994.Sen enempää ihmetellyt asiaa kenellekään en silloin en nyt.
En kyllä tiedä niistä leivistäkään. Pitäisi olla senkin todella laadukasta. Marjat, pähkinät, juustot ja suklaa on parasta.
Ap