Lue keskustelun säännöt.
Missä mennään vuoden tuntemisen jälkeen?
03.08.2023 |
Parisuhteet etenevät kukin omalla painollaan ja tavallaan, mutta onko jotain tiettyjä piirteitä tai vaiheita, jossa vuoden jälkeen pitäisi olla tai pitäisi tehdä? Missä siis sun parisuhteessa mentiin vuoden jälkeen? Tai jälkikäteen ajateltuna mitkä oli niitä varoitusmerkkejä, joita ei olisi pitänyt jättää huomiotta tai mitkä johtivat eroon?
Kommentit (9)
Vuoden sisällä muutettiin yhteen ja vakiinnuttiin. Moni on vuodessa ja yhteisen lapsen vanhempikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuoden seurustelun jälkeen jo luultavasti asutaan yhdessä, ja pahimmat ujostelut on ujosteltu. Aletaan olla kotoisasti toisen kanssa.
Kaikissa parisuhteissani on vuoden kohdalla ollut vielä "honeymoon" vaihe. Ex-aviomieheni käytännössä asui silloin jo kanssani eli vietimme minun luonani kaiken vapaa-ajan, vaikka hän ei ollut siellä kirjoilla. Sittemmin olen ymmärtänyt olla kiirehtimättä ja nykyisen avopuolison kanssa muutettiin saman katon alle vasta useamman vuoden seurustelun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vuoden seurustelun jälkeen jo luultavasti asutaan yhdessä, ja pahimmat ujostelut on ujosteltu. Aletaan olla kotoisasti toisen kanssa.
En suosittele ketään muuttamaan avoliittoon vuoden tai alle vuoden tuttavuudella. Paitsi jos on nuori eikä ole omaa kotia vaan majoittuu milloin missäkin kämpässä.
Jos itse olisin muuttanut yhteen kaikkien kanssa, joiden kanssa seurustelin yli vuoden (lukuun ottamatta ensimmäistä poikaystävääni, koska asuimme molemmat silloin vanhemmillamme), niin takana olisi ainakin neljä avoliittoa ennen nykyistä.
En itse olisi sitoutunut mieheen, jolla on taustallaan enemmän kuin yksi avo-/avioliitto, joten enpä olisi myöskään kuvitellut kenenkään ottavan minua enää vakavissaan noin monen avoliiton jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden seurustelun jälkeen jo luultavasti asutaan yhdessä, ja pahimmat ujostelut on ujosteltu. Aletaan olla kotoisasti toisen kanssa.
En suosittele ketään muuttamaan avoliittoon vuoden tai alle vuoden tuttavuudella. Paitsi jos on nuori eikä ole omaa kotia vaan majoittuu milloin missäkin kämpässä.
Jos itse olisin muuttanut yhteen kaikkien kanssa, joiden kanssa seurustelin yli vuoden (lukuun ottamatta ensimmäistä poikaystävääni, koska asuimme molemmat silloin vanhemmillamme), niin takana olisi ainakin neljä avoliittoa ennen nykyistä.
En itse olisi sitoutunut mieheen, jolla on taustallaan enemmän kuin yksi avo-/avioliitto, joten enpä olisi myöskään kuvitellut kenenkään ottavan minua enää vakavissaan noin monen avoliiton jälkeen.
Heikossapa on vakavastiotettavuutesi sitten. Mitään omia uskomuksia faktisempaa tuon päätelmän takana ei toki ole.
Itselleni olisi pikemminkin vaikeaa ottaa vakavasti kumppaniehdokkaana sellaista, joka ei ole ollut esim. ikinä oikeasti yhdessä toisen kanssa (avoliitto) vaan ikuinen sarjatapailija ja joka ei suostuisi muuttamaan yhteen vain koska kalenteri ja uskomukset.
Yhdessä asuminen ylipäänsä on se paras tapa tutustua toiseen ja kokeilla suhteen tosikestävyyttä. Joku loputon päämäärätön tapailu vuosienkin ajan muutaman kerran viikossa rinnastuu lähinnä ajanvietteeseen ja fwb-leikkimiseen. Mielestäni vakavalla mielellä olevien on luontevaa muuttaa yhteen alle vuoden tuntemisen jälkeen, ellei ole hyviä syitä asua erillään, kuten työt eri paikkakunnilla tms. Toki jokainen tavallaan, eihän yhteisasuminen kaikille käy ikinä, mutta siis tämä tapauksessa jossa sellainen on kuitenkin ns. lopullinen tavoite ja ihannetilanne - miksi silloin pitkittää suotta? Ajattelen niin, että mikäli yhteisasuminen paljastaa suhteen heikot kohdat ja mahdottomuuden, on turha tuhlata aikaa vuotta tai useampaa sen selville ottamisen lykkäämiseen. Pahimmillaan paljastuu toisen sietämättömät elintavat (kuten päihdeongelma) tai arjen yhteensopimattomuus tai rinnakkaissuhteet vasta vuosien päästä ja aikaa on mennyt hukkaan ihan väärään ihmiseen.
Sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden seurustelun jälkeen jo luultavasti asutaan yhdessä, ja pahimmat ujostelut on ujosteltu. Aletaan olla kotoisasti toisen kanssa.
En suosittele ketään muuttamaan avoliittoon vuoden tai alle vuoden tuttavuudella. Paitsi jos on nuori eikä ole omaa kotia vaan majoittuu milloin missäkin kämpässä.
Jos itse olisin muuttanut yhteen kaikkien kanssa, joiden kanssa seurustelin yli vuoden (lukuun ottamatta ensimmäistä poikaystävääni, koska asuimme molemmat silloin vanhemmillamme), niin takana olisi ainakin neljä avoliittoa ennen nykyistä.
En itse olisi sitoutunut mieheen, jolla on taustallaan enemmän kuin yksi avo-/avioliitto, joten enpä olisi myöskään kuvitellut kenenkään ottavan minua enää vakavissaan noin monen avoliiton jälkeen.
Heikossapa on vakavastiotettavuutesi sitten. Mitään omia uskomuksia faktisempaa tuon päätelmän takana ei toki ole.
Itselleni olisi pikemminkin vaikeaa ottaa vakavasti kumppaniehdokkaana sellaista, joka ei ole ollut esim. ikinä oikeasti yhdessä toisen kanssa (avoliitto) vaan ikuinen sarjatapailija ja joka ei suostuisi muuttamaan yhteen vain koska kalenteri ja uskomukset.
Yhdessä asuminen ylipäänsä on se paras tapa tutustua toiseen ja kokeilla suhteen tosikestävyyttä. Joku loputon päämäärätön tapailu vuosienkin ajan muutaman kerran viikossa rinnastuu lähinnä ajanvietteeseen ja fwb-leikkimiseen. Mielestäni vakavalla mielellä olevien on luontevaa muuttaa yhteen alle vuoden tuntemisen jälkeen, ellei ole hyviä syitä asua erillään, kuten työt eri paikkakunnilla tms. Toki jokainen tavallaan, eihän yhteisasuminen kaikille käy ikinä, mutta siis tämä tapauksessa jossa sellainen on kuitenkin ns. lopullinen tavoite ja ihannetilanne - miksi silloin pitkittää suotta? Ajattelen niin, että mikäli yhteisasuminen paljastaa suhteen heikot kohdat ja mahdottomuuden, on turha tuhlata aikaa vuotta tai useampaa sen selville ottamisen lykkäämiseen. Pahimmillaan paljastuu toisen sietämättömät elintavat (kuten päihdeongelma) tai arjen yhteensopimattomuus tai rinnakkaissuhteet vasta vuosien päästä ja aikaa on mennyt hukkaan ihan väärään ihmiseen.
Sivusta
Aika rankkaa hommaa laittaa oma koti myyntiin tai vuokralle vain kokeillakseen, kestääkö suhde. Ainakin itselleni vuosien varrella rakkaaksi tulleesta ja mieluisaksi pikkuhiljaa laitetusta kodista muuttaminen oli todella iso juttu, vaikka jo pitkään olinkin viettänyt viikonloput ja lomat puolisoni luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuoden kohdalla on vielä rakastumishuuma päällä. Kysy uudestaan kolmen vuoden kohdalla.
Riippuu aivan täysin elämänvaiheesta ja iästä.
Näin perhe-elämän ja useamman pitkän suhteen kokeneena minusta on parasta jos 1,2,3,4,5,6... -vuoden jälkeen ollaan aivan samassa. Molemmat ovat sitoutuneet toisiinsa ja asuvat omissa kodeissaan ja nähdään kun hyvältä tuntuu.