Aidinkieli/ kielioppi
Tassa parin tuttavan kanssa vaannettiin katta lauseista
"menen heikin luokse" ja "menen heikkin luokse"
toinen vaittaa, etta kieliopillisesti pitaisi sanoa nimi kokonaisuudessa esim. jos sanoisi. "menen mikon luokse" tarkoittaisi, etta nimi olisi Miko eika Mikko :D
niin et mites se nyt menee ihan oikeasti. Koskeeko tama myos esim sanaa kakku "leivoin tuossa kakkun"?
Kommentit (22)
ikäni ja isovanhemmat puhuivat vieläpä vanhaa Turun murretta mutta en ole heidänkään koskaan kuullut sanova Heikkin luokse vaan kyllä se aina oli Heikin.
MIHINKÄÄN murteeseen ei kuulu astevaihtelun laiminlyönti. Ei edes länsimurteisiin.
Eli Turussakin sanotaan Heikin, ei Heikkin. Kokeilkaa vaikka sanoa itse, ei kahta k-kirjainta ole helppo edes sanoa.
Sen sijaan länsimurteille on aika tyypillistä taivuttaa SUKUNIMIÄ väärin eli esim. Nurmi->Nurmin, Pelto->Pelton, Järvi->Järvin. Eli ei muisteta sitä sukunimien taivutukseen liittyvää perussääntöä, että yleisnimen kaltaiset sukunimet taipuvat kuten yleisnimi, ei pelkällä sijamuotoliitteellä.
Eli pitää sanoa Nurmen, Pellon, Järven.
- salolainen äikänope -
sama kuin oikeakielisyys. Kielioppi on kuvaus siitä, millaisia ilmiöitä johonkin tiettyyn kieleen liittyy. Kuten edellinen kirjoittaja jo sanoikin, joissain murteissa tällaisissa tapauksissa ei astevaihtelua ole, mutta jos puhutaan yleiskielestä, se ei ole oikein. Tämä on kuitenkin oikeakielisyys-, ei kielioppiseikka.
Jos haluatte tietää kieliopista, lukekaa Isoa suomen kielioppia. Jos haluatte tietää oikeakielisyydestä, lukekaa oikeakielisyysoppaita.
Että kielioppejakin on kahdenlaisia. Toisetkertovat, miten kuuluu sanoa (ne ovat normatiivisiä), toiset taas, miten sanotaan (ne ovat deskriptiivisiä). Esim. juuri mainittu ISK on siis deskriptiivinen kielioppi, mutta suinkaan kaikki eivät sitä ole!
MIHINKÄÄN murteeseen ei kuulu astevaihtelun laiminlyönti. Ei edes länsimurteisiin.
Eli Turussakin sanotaan Heikin, ei Heikkin. Kokeilkaa vaikka sanoa itse, ei kahta k-kirjainta ole helppo edes sanoa.
Sen sijaan länsimurteille on aika tyypillistä taivuttaa SUKUNIMIÄ väärin eli esim. Nurmi->Nurmin, Pelto->Pelton, Järvi->Järvin. Eli ei muisteta sitä sukunimien taivutukseen liittyvää perussääntöä, että yleisnimen kaltaiset sukunimet taipuvat kuten yleisnimi, ei pelkällä sijamuotoliitteellä.
Eli pitää sanoa Nurmen, Pellon, Järven.- salolainen äikänope -
Ei kuulu kaikkiin länsimurteisiin, vaan lounaismurteisiin. Et taida oikein tuntea asiaa, josta puhut. Kannattaisko kerrata ne murteet? Jos et jaksa kovin tieteellistä tekstiä lukea, niin Laila Lehikoisen Suomea ennen ja nyt on hyvä ja selkeä esitys suomen murteista.
että etunimissäkään kvantitatiivinen astevaihtelu ei eräissä lounaismurteissa ole säännönmukaista, vaikka astevaihteluttomuus onkin suurelta osin jo väistynyt. Ilmiö suosii A-loppuisia lekseemejä. Yksittäisissä ilmauksissa astevaihteluttomuutta kuulee nuorillakin puhujilla ("käytiim pappal").
-kk-geminaatta ei umpitavussakaan ole kovin hankala. Stockalla ("stokkalla") kai useimmat käyvät ennemmin kuin "stokalla".
Sukunimiä koskevaa yleissääntöä ei ole, vaan niissä on omat taivutustyyppinsä. Esim. sukunimeä Manner ei taivuteta vastaavan appellatiivin tavoin "Manteren" vaan "Mannerin".
Terv. kielentutkija
MIHINKÄÄN murteeseen ei kuulu astevaihtelun laiminlyönti. Ei edes länsimurteisiin.
Eli Turussakin sanotaan Heikin, ei Heikkin. Kokeilkaa vaikka sanoa itse, ei kahta k-kirjainta ole helppo edes sanoa.
Sen sijaan länsimurteille on aika tyypillistä taivuttaa SUKUNIMIÄ väärin eli esim. Nurmi->Nurmin, Pelto->Pelton, Järvi->Järvin. Eli ei muisteta sitä sukunimien taivutukseen liittyvää perussääntöä, että yleisnimen kaltaiset sukunimet taipuvat kuten yleisnimi, ei pelkällä sijamuotoliitteellä.
Eli pitää sanoa Nurmen, Pellon, Järven.- salolainen äikänope -
mun Salon seudulta kotoisin olevat sukulaiseni sanovat "Seppon luo"...
Ja höpölöpsis. MIHINKÄÄN murteeseen ei kuulu astevaihtelun laiminlyönti. Ei edes länsimurteisiin.
Eli Turussakin sanotaan Heikin, ei Heikkin. Kokeilkaa vaikka sanoa itse, ei kahta k-kirjainta ole helppo edes sanoa.
Sen sijaan länsimurteille on aika tyypillistä taivuttaa SUKUNIMIÄ väärin eli esim. Nurmi->Nurmin, Pelto->Pelton, Järvi->Järvin. Eli ei muisteta sitä sukunimien taivutukseen liittyvää perussääntöä, että yleisnimen kaltaiset sukunimet taipuvat kuten yleisnimi, ei pelkällä sijamuotoliitteellä.
Eli pitää sanoa Nurmen, Pellon, Järven.- salolainen äikänope -
Esimerkiksi Karkussa on aina Karkkussa, Markkulla, Pirkkolla, Erkkillä jne.
Menen Markkun luokse? Menen Terttun luokse? Ei kai.
Jolloin Mikko - Mikon, kakku - kakun, Heikki - Heikin, tuttu - tutun, matto - maton. Joissain murteissa (ainakin Varsinais-Suomessa) käytetään muotoa Mikkon auto, mutta se ei ole kieliopillisesti oikein.
sama kuin oikeakielisyys. Kielioppi on kuvaus siitä, millaisia ilmiöitä johonkin tiettyyn kieleen liittyy. Kuten edellinen kirjoittaja jo sanoikin, joissain murteissa tällaisissa tapauksissa ei astevaihtelua ole, mutta jos puhutaan yleiskielestä, se ei ole oikein. Tämä on kuitenkin oikeakielisyys-, ei kielioppiseikka.
Jos haluatte tietää kieliopista, lukekaa Isoa suomen kielioppia. Jos haluatte tietää oikeakielisyydestä, lukekaa oikeakielisyysoppaita.
Tuskinpa oli vitsi. Hyvähän se on kysyä, jos joku asia on epäselvä. Luulen että tässä hämää kysyjää tai kaveriaan Sadun/Satun yms. kaltaiset poikkeukset.
että se ei ole "Heikkin luokse". Joku roti sentäs...
että se ei ole "Heikkin luokse". Joku roti sentäs...
Olen tatuoitu jätkä!
Totta kai kaikki sanassa tai nimessä olevat kirjaimet pittää tulla esiille.
Ainakin minän mielestä. Nukkuman tässtä nyt hyvää yötä kaikkille!
Jos ei ollut pilaa, voin vain itkeä;-0!
Kysymus on tässä kohtaa Mikko Ja Miko nimistä, jos naapureina asuu Mikko ja Miko ja sanotaan menen Mikon luokse, kumman luokse silloin on menossa? Tuplakirjaimet nimessä riippuu nimestä. Vastaavasti tässä voisi saivarrella että kuka käyttää Annista muotoa Menen Anin luo??
Asun Koskella (eli Varsinais-Suomessa) ja kyllä täällä paikalliset puhuvat juuri noin ilman astevaihtelua, eli sanovat että menen Mikkon luokse. Tai oikeastaan Mikkon tykö ;) Itse Espoosta tänne muuttaneena huomaan tuon aina, sillä itse sanoisin Mikon luo. Samoin lähellämme asuu Lehtin perhe, ei Lehden niinkuin minä sen lausuisin.
No jos nyt kieliopista puhutaan, niin nimimerkkisi Sanna.R hämää. Miksi piste on tuossa?
Eli vaarin, mutta toisaalta oikein jos murretta puhutaan. Sukulaiseni jotka "Heikkista" puhuu niin asustelee juur tuolla turun seutuvilla.
Tama on aina vaan ollut meille se aihe josta on vangatty :P
Vierailija jota rupesi itkettaan, et ole ainoo :) monesti tehny mieli pomppia tasajalkaa ja kiukutella et ei se noin mee.
Kiitos ja kumarrus kuitenkin kaikille :)