Juttelin baarissa eronneen miehen kanssa

se vanha veisu, jossa kysytään, miksi naiset aina rakastuvat renttuihin. Surullinen tarina, mutta ihmisen on elettävä valintojensa seurausten kanssa.

Mun kaveri erosi juuri samalla tavalla. Ihana mies, joka kävi töissä, hoisi lapsia ja auttoi kotitöissä ja oli hyvännäköinen, mutta kiltti.

Kaveri jäi rysän päältä kiinni angstisen työkaverinsa kanssa. Muuttivat yhteen ja nyt saa säännöllisesti turpiin tältä uudelta mieheltä ja uusi mies pettää sen, minkä ehtii.

Ihkua, eikö vain.

Ai niin. Tää entinen mies löysi uuden vaimon, joka oli kovaa elämää kokenut ja osasi arvostaa kilttiä miestä. Tää oli mun kaverille kova paikka. Oli öisin hiiviskellyt pihalla ja kurkistellut ikkunoista ja käynyt raivoamassa. Pahinta lie se, että kun lapset täytti 12v ja sai sanoa, kenen tykönä haluavat asua, muuttivat isälleen.

ja kyse on parisuhteessakin arjen sietämisestä. Kumppani muuttuu tutuksi, vähän tylsäksi. Aina samaa.

Kumppani ei näytä enää yhtä hyvältä kuin joskus ennen ja yhtäkkiä huomaa että maailma on täynnä hyvännäköisiä, hyvin pukeutuneita ihmisiä, joiden kanssa on kiva keskutella ihan mistä tahansa - mutta ei siitä, kuka maksaa ja millä seuraavan laskun, lasten sairauksista, tekemisistä, viikon ruokalistasta jne. arjen tylsistä asioista.



Ero, uusi kumppani ja parin kolmen vuoden kuluttua on sama tilanne... ellei sitten opi sietämään sitä arkea sen uuden kanssa, eli se tylsyys on jotenkin vaan kivempää jokun toisen kuin toisen kanssa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.



Nämä ap.n kaltaiset ja muutkin esitetyt erot ovat niitä, joiden takia sanotaan liian herkästi että "erotaan helposti ja hepposin perustein".



Minunkin exäni oli tosi hyvä mies. Kävi töissä, ei ravannut kapakoissa eikä vieraissa. Ei lyönyut vaimoa eikä lapsia.

Mutta oli kotikaappialkoholisti, joka ilta kännissä. Ja joka ikinen päivä kuuntelin sitä haukkumista, mollaamista, mitätöimistä. Arjesta ja lapsista vastasin täysin yksin. Mies ei osannut edes valmista ruoka-annosta itse lämmittää, puhumattakaan että olisi tajunnut lapsille ruokaa antaa jos päivän joutui olemaan heidän kanssaa - äiti oli siis hylännyt lapsensa!



Suhde täytti kaikki henkisen väkivallan kriteeristöt.

Tein kovan työn, että sain itselleni niin paljon rohekutta että uskalsin erota.

Olin kammottava hirviöakka kun lähdin, hylkäsin sen hyvä miehen.

Mies löysi uuden naisen, mutta viinaa hän ei hylännyt, meni pahemmaksi.

Minä keskityin omaan elämääni, lasten takia vaan se yhteistyö piti jatkua ja mollaaminen lasten välityksellä jatkui,

Baarissa kuulee taatusti ne parhaat jutut :D.

Hän oli sitä mieltä naisen elämä menee sykleissä. Hänen vaimolleen tuli vaihe jossa hyvä mies ei enää riittänytkään. Mies joka teki kotitöitä, ei pettänyt, ryypännyt, laittoi aina aamupalan vaimolle valmiiksi jne. vaimokin myönsi ettei miehessä ole mitään vikaa.

Mielestäni hän oli erittäin oikeassa. Tunnistan itsessäni saman vaiheen, sama entinen hyvä kiltti aviomies ei enää riitäkään. Mies ei ole muuttunut, minä olen.

Mutta lisään vielä että en aio siltikään pettää, erota tai mitään muutakaan.

ja pitää hyvänä tätä miestä, edes sen yhden yön.

Sitä hän tarvitsi, sitä hän haki.

Turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä.

Tero

Täysin perusteltu ero!!! Et todellakaan ole eronnut heppoisin perustein.

[/quote]

ja pitää hyvänä tätä miestä, edes sen yhden yön. Sitä hän tarvitsi, sitä hän haki. Turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä. Tero

[/quote]

Olen varmaan naivi mutta uskon siihen että myös baarissa mies voi jutella naiselle ilman että on pillun perään. Mutta niin naivi en ole etten huomaa kun mies onkin pillua vaille. Minä en sitä kuitenkaan jaa.

ap.

ja pitää hyvänä tätä miestä, edes sen yhden yön. Sitä hän tarvitsi, sitä hän haki. Turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä. Tero

Olen varmaan naivi mutta uskon siihen että myös baarissa mies voi jutella naiselle ilman että on pillun perään. Mutta niin naivi en ole etten huomaa kun mies onkin pillua vaille. Minä en sitä kuitenkaan jaa.

ap.

vaan hellyydestä ja läheisyydestä.

Tero

ja pitää hyvänä tätä miestä, edes sen yhden yön. Sitä hän tarvitsi, sitä hän haki. Turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä. Tero

Olen varmaan naivi mutta uskon siihen että myös baarissa mies voi jutella naiselle ilman että on pillun perään. Mutta niin naivi en ole etten huomaa kun mies onkin pillua vaille. Minä en sitä kuitenkaan jaa.

ap.

vaan hellyydestä ja läheisyydestä.

Tero

Joka kaipaisi tai hakisi hellyyttä ja läheisyyttä, pelkkää pillua.

En ole tämän 40 vuotisen elämäni aikana tavannut vielä yhtäkään miestä

Joka kaipaisi tai hakisi hellyyttä ja läheisyyttä, pelkkää pillua.

luiskaotsa levyseppähitsaajia

Tero

Tuntuu ettei tuollaisella miehellä ole omaa elämää ollenkaan vaan elää vain mielyttääkseen vaimoaan.

Tässä tilanteessa pitää varmaan keksi jotain ihan uutta tekemistä molemmille. Ja miehen ei tarvi olla liian kiltti.

vaativa työ mm.

Kyllä minä osaisin arvostaa jos mies tekisi kotitöitä, laittaisi aamupalaa jne.

eikä keskittyä tekemään aamupalakattauksia.

Mun kaveri erosi juuri samalla tavalla. Ihana mies, joka kävi töissä, hoisi lapsia ja auttoi kotitöissä ja oli hyvännäköinen, mutta kiltti.



Kaveri jäi rysän päältä kiinni angstisen työkaverinsa kanssa. Muuttivat yhteen ja nyt saa säännöllisesti turpiin tältä uudelta mieheltä ja uusi mies pettää sen, minkä ehtii.



Ihkua, eikö vain.



Ai niin. Tää entinen mies löysi uuden vaimon, joka oli kovaa elämää kokenut ja osasi arvostaa kilttiä miestä. Tää oli mun kaverille kova paikka. Oli öisin hiiviskellyt pihalla ja kurkistellut ikkunoista ja käynyt raivoamassa. Pahinta lie se, että kun lapset täytti 12v ja sai sanoa, kenen tykönä haluavat asua, muuttivat isälleen.

risupartanne.

Olen eronnut miehestä, jossa "ei ollut mitään vikaa" (siis kaikissahan jotain vikaa on; tässä miehessä ei mitään, minkä vuoksi olisi pitänyt erota).



Onneksi löysin uuden yhtä hyvän.

Mun kaveri erosi juuri samalla tavalla. Ihana mies, joka kävi töissä, hoisi lapsia ja auttoi kotitöissä ja oli hyvännäköinen, mutta kiltti. Kaveri jäi rysän päältä kiinni angstisen työkaverinsa kanssa. Muuttivat yhteen ja nyt saa säännöllisesti turpiin tältä uudelta mieheltä ja uusi mies pettää sen, minkä ehtii. Ihkua, eikö vain. Ai niin. Tää entinen mies löysi uuden vaimon, joka oli kovaa elämää kokenut ja osasi arvostaa kilttiä miestä. Tää oli mun kaverille kova paikka. Oli öisin hiiviskellyt pihalla ja kurkistellut ikkunoista ja käynyt raivoamassa. Pahinta lie se, että kun lapset täytti 12v ja sai sanoa, kenen tykönä haluavat asua, muuttivat isälleen.

Näin kävi myös isälleni ja äidilleni. Isä on uudessä hyvässä suhteessa, äitini elää narsistin juopon kanssa jota saa välillä lähteä karkuun. Ja äitini on katkera vaikka hän itse oli se joka lähti ja aiheutti eron

Olen eronnut miehestä, jossa "ei ollut mitään vikaa" (siis kaikissahan jotain vikaa on; tässä miehessä ei mitään, minkä vuoksi olisi pitänyt erota).

Onneksi löysin uuden yhtä hyvän.

Mun kaveri erosi juuri samalla tavalla. Ihana mies, joka kävi töissä, hoisi lapsia ja auttoi kotitöissä ja oli hyvännäköinen, mutta kiltti.

Kaveri jäi rysän päältä kiinni angstisen työkaverinsa kanssa. Muuttivat yhteen ja nyt saa säännöllisesti turpiin tältä uudelta mieheltä ja uusi mies pettää sen, minkä ehtii.

Ihkua, eikö vain.

Ai niin. Tää entinen mies löysi uuden vaimon, joka oli kovaa elämää kokenut ja osasi arvostaa kilttiä miestä. Tää oli mun kaverille kova paikka. Oli öisin hiiviskellyt pihalla ja kurkistellut ikkunoista ja käynyt raivoamassa. Pahinta lie se, että kun lapset täytti 12v ja sai sanoa, kenen tykönä haluavat asua, muuttivat isälleen.

Ajan kysymys koska hänkin lakkaa riittämästä. :)

Tai sitten osaan jo erottaa, onko kyse rakkauden loppumisesta vai siitä, että iskee hetkellinen kyllästyminen. Itse asiassa se vaihe on jo hyvällä menestyksellä ohitettu (ainakin kertaalleen).

Tai minä voin lakata riittämästä miehelle.

Elämästä ei koskaan tiedä. :)