Lasten pieni ikäero?

ja hyvin on pärjätty. Lapset on jo 4v ja melkein 2,5v. Nyt on rankempaa, kun lapset riitelevät keskenään ja ovat kummatkin todella voimakastahtoisia.



Alku oli helppoa ja mukavaa. Kuopus kärsi vähän vatsavaivoista, mutta oli muuten ns. helppo vauva. Esikoinen ei ollut mustasukkainen ennen kuin kuopus alkoi liikkumaan. Ei sittenkään käynyt käsiksi pienempään, vaan kohdisti vihansa minuun.



Lapset ovat hyviä kavereita keskenään. On yhteisiä leikkejä ym. Tykkään kyllä, että lapsilla on pieni ikäero. On mennyt mukavasti ja suht kivuttomasti.

Nyt ovat 2 v ja 4 v. Kovasti on ollut pojilla seuraa toisistaan siitä lähtien, kun kuopus oli n. 10 kk. Meillä auttoi, että vanhempi oli oppinut kuivaksi nuoremman syntyessä. Ja tietty tutit ja muut "vauvavehkeet" oli jo vieroitettu.



Itse en kyllä 2 v ikäeroa pienenä ikäerona vaan semmoinen 1v 3kk tai 1,5 v ikäero on pieni.

Ei 2v mikään erityisen pieni ikäero ole, aika normaali minusta.



Meillä tuo ikäero nyt 4v ja 2v lapsilla. Tokan vauvavuosi oli rankka, kun vauva nukkui huonosti ja esikoinen oli tikkana pystyssä klo 7 viimeistään. Päikkärit menivät aina ristiin.



Tuplarattaat olivat ehdottomat alkuun, mutta esikoisen ollessa 3v hän oppi ajamaan pyörällä ja tuplien käyttö väheni, siirryttiin myös enemmän käyttämään seisomalautaa.

Ei 2v mikään erityisen pieni ikäero ole, aika normaali minusta.



Meillä tuo ikäero nyt 4v ja 2v lapsilla. Tokan vauvavuosi oli rankka, kun vauva nukkui huonosti ja esikoinen oli tikkana pystyssä klo 7 viimeistään. Päikkärit menivät aina ristiin.



Tuplarattaat olivat ehdottomat alkuun, mutta esikoisen ollessa 3v hän oppi ajamaan pyörällä ja tuplien käyttö väheni, siirryttiin myös enemmän käyttämään seisomalautaa.

ikäeroa 1,5 v, molemmat valvottavia koliikkivauvoja, mutta toisen lapsen täytettyä vuoden, se karmeus alkoi kannattaa. LApset ovat todella läheisiä eivätkä tappele juurikaan. Lapset jo alakoulussa.

ikäeroa on 1v1vko ja en ole kokenut ikäeroa mitenkään rankaksi tms. Lapsilla on kummallakin ollut koliikkia (vaikeimman kaavan kautta -> jatkuvaa itkua läpi vuorokauden lukuunottamatta pieniä 10-20min unia ajoittain) ja toki se vaati osansa, mutta oikealla asenteella siitäkin selvittiin.

Nyt elämä on jo helppoa, kun lapsilla mittarissa 3 ja 4.

kuopuksen syntymän jälkeen eka vuosi oli helvettiä, kun kuopus ei nukkunut juuri ollenkaan. Kuopuksen oltua 1- 2 v lapset tappelivat IHAN jatkuvasti keskenään.



Nyt jo helpompaa kun lapset 4 v ja 6 v. Ovat tärkeät toisillensa ja leikkivät yhdessä. Toki tulee kinaa, mutta silti helpompaa.

Ja rankkaa on ollut, mutta olen silti tyytyväinen.

Menivät vielä peräkkäisinä vuosina kouluun, koska eka alku- ja toka loppuvuodesta syntynyt.



Meillä eka aspergerlapsi (mikä tietysti tiedettiin vasta myöhemmin), ja ehkä siksi tavallista hankalampaakin. Hän alkoi puhua vasta yli 3v. ja silloin tarvitsi siihen apua.



Noin 3kk tokan tulosta alkoi ekan mustasukkaisuus, jota kesti muutaman kuukauden ja se oli todella kauheaa. Mun virhe oli se, että olisi pitänyt enemmän järjestää aikaa pelkästään esikoisen kanssa. Varaudu siihen, että vauvaa ei voi jättää hetkeksi yksin tai siis ekan kanssa kahden. Toka auttoi meidän ekaa kehittymään monissa asioissa. Sit kun nuorempi oli 3v. alkoivat yhteiset leikit ja puuhat. Riitoja on ollut, mutta kivaa heillä keskenään on ollut ja oli kiva kulkea puistoissa kahden kanssa. Edelleen ovat kumppanit keskenään ja riitojakin vähemmän. Kannattaa panostaa siihen, että lapset oppivat puuhaamaan keskenään, se voi vaatia joskus myös vanhempien mukanaoloa alussa. Sitten taas voi joskus nauttia omistakin hetkistä, kun heillä on ikiomat jutut keskenään. Tottakai riidat ja alkuajan mustasukkaisuus ovat aikanaan harmittaneet, mutta minusta hyvä ikäero kuitenkin.



KOlmantaeen on eroa yli 4v. ja neljäs on tulossa vajaat 4v. ikäerolla edelliseen. Kumpaakin edeltänyt keskenmeno, joka venytti ikäeroa, vaikka tosiasiassa en ehkä enää nyt vanhempana olisi halunnutkaan ihan 2v. ikäeroa. Ainut vaan että kaveruus on heillä keskenään iso elämän rikkaus, kun ovat niin lähekkäin syntyneet.

kaikista eniten sun päästä.



Arki on sitä mitä on, lapset on persoonallisuudeltaan ja terveydeltään sitä mitä on, ja se kuinka mukavaa tai kamalaa se susta on riippuu ihan susta.



4 lasta ikäeroilla 1 v 8 kk-2 v 1kk. Allergioita, astmaa, urtikariaa, puhevikaa, kävelyvaikeuksia, dramaattista tempperamenttia



Ja tosi hyvin on mennyt ja ollut loistava juttu näin "pienet" ikäerot. Mä olen nauttinut.