Olen tavannut ihanan nuoren naisen, mutta on alkanut tuntua että hän ansaitsisi parempaa kuin minut
Nähtiin viime kuussa ekan kerran ja sovimme hiljattain seurustelusta, mutta nyt on tullut sellainen fiilis että olenko tälle naiselle riittävän hyvä kumppani. Jotenkin käy sääliksi että hän joutuu mun kanssa olemaan yhdessä. En pidä itseäni hirveän hyvänä ihmisenä enkä ole kovin hyvän näköinenkään. Nautin hänen kanssaan olemisesta ja rakkauden tunteita on, mutta jotenkin en vaan näe itseäni hyvänä poikaystävänä. Miten voisin päästä tästä tunteesta eroon😔
M26
Kommentit (42)
Luultavasti et ole. Naisesi haluaa sali-Maken, mutta Sali-Make kelpuuttaa vain harvat. Sorry brother.
Vierailija kirjoitti:
No jos ei kiinnosta nii vaihda johonki joka sut ansaitsee💁
Kyllä multa kiinnostusta löytyy häntä kohtaan
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet varmasti täysin oikeassa.
Niin kai sitten
Ap
En tiedä muuta kuin, että minut jätti mies juuri tuosta samaisesta syystä ja se tuntuu todella inhottavalta. Koska olisin rakastanut häntä ja halunnut olla, mutta olen kuulemma liian hyvä.
Tuo saa vain olon sellaiseksi, että miten mun pitäisi itseäni huonontaa, että en olisi hänelle liian hyvä.
Miestä ei vain kiinnostanut. Eiköhän se ole se totuus.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin, että minut jätti mies juuri tuosta samaisesta syystä ja se tuntuu todella inhottavalta. Koska olisin rakastanut häntä ja halunnut olla, mutta olen kuulemma liian hyvä.
Tuo saa vain olon sellaiseksi, että miten mun pitäisi itseäni huonontaa, että en olisi hänelle liian hyvä.Miestä ei vain kiinnostanut. Eiköhän se ole se totuus.
Harmillista kuulla. Tässä nyt ei ole kyse siitä että mua ei kiinnostaisi, en vaan pidä itseäni hyvänä poikaystävämateriaalina ja en halua että kukaan joutuu mun kanssa yhdessäolosta kärsimään
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin, että minut jätti mies juuri tuosta samaisesta syystä ja se tuntuu todella inhottavalta. Koska olisin rakastanut häntä ja halunnut olla, mutta olen kuulemma liian hyvä.
Tuo saa vain olon sellaiseksi, että miten mun pitäisi itseäni huonontaa, että en olisi hänelle liian hyvä.Miestä ei vain kiinnostanut. Eiköhän se ole se totuus.
Harmillista kuulla. Tässä nyt ei ole kyse siitä että mua ei kiinnostaisi, en vaan pidä itseäni hyvänä poikaystävämateriaalina ja en halua että kukaan joutuu mun kanssa yhdessäolosta kärsimään
Ap
Eiköhän se toinen tiedä itse milloin kärsii. Ehkäpä hän ei omasta mielestään kärsi ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin, että minut jätti mies juuri tuosta samaisesta syystä ja se tuntuu todella inhottavalta. Koska olisin rakastanut häntä ja halunnut olla, mutta olen kuulemma liian hyvä.
Tuo saa vain olon sellaiseksi, että miten mun pitäisi itseäni huonontaa, että en olisi hänelle liian hyvä.Miestä ei vain kiinnostanut. Eiköhän se ole se totuus.
Harmillista kuulla. Tässä nyt ei ole kyse siitä että mua ei kiinnostaisi, en vaan pidä itseäni hyvänä poikaystävämateriaalina ja en halua että kukaan joutuu mun kanssa yhdessäolosta kärsimään
Ap
Luultavasti ainoa asia isompi asia mistä hän kanssasi kärsii on surkea itsetuntosi ja surkuttelusi. Eihän hän ole mikään idiootti vaan tietää kyllä ihan itse haluaako olla kanssasi vai ei. Tai varmaankaan ei ole. Naiset eivät yleensä ole kenenkään kanssa, johon tyytyvät, vaan jos hän on kanssasi, se johtuu siitä että hän haluaa.
Jos nyt oletetaan että kyse on terveestä, aikuisesta ihmisestä.
Miten se nainen sitten on hyvä? Ethän tiedä hänestä vielä mitään jos vasta kuukauden olette tapailleet
Eli meinaat huonommuudentunteen vuoksi sabotoida mahdollisuutesi rakkauteen? Tuo ei kerro niinkään sinun huonoudestasi tai edes naisen upeudesta, vaan jostain sinun työstämättömästä traumastasi tai tunnelukostasi. Et ole huono, se on vaan oma subjektiivinen kokemuksesi.
Jos naisesi ansaitsee jonkun paremman kuin sinä, niin ole hänelle se parempi äläkä surkuttele. Me ihmiset kasvetaan ja muututaan. Joskus huonoon suuntaan joskus hyvään.
Kannattaa ehkä antaa sen naisen päättää, eikä sinun huonon itsetuntosi.
Pidä nyt vaan kiinni siitä naisesta niin kauan kuin jaksatte toisianne ja nauti.
Ihan ihmeellisiä mietit ja voithan yrittää olla se paras versio itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin, että minut jätti mies juuri tuosta samaisesta syystä ja se tuntuu todella inhottavalta. Koska olisin rakastanut häntä ja halunnut olla, mutta olen kuulemma liian hyvä.
Tuo saa vain olon sellaiseksi, että miten mun pitäisi itseäni huonontaa, että en olisi hänelle liian hyvä.Miestä ei vain kiinnostanut. Eiköhän se ole se totuus.
Harmillista kuulla. Tässä nyt ei ole kyse siitä että mua ei kiinnostaisi, en vaan pidä itseäni hyvänä poikaystävämateriaalina ja en halua että kukaan joutuu mun kanssa yhdessäolosta kärsimään
Ap
Luultavasti ainoa asia isompi asia mistä hän kanssasi kärsii on surkea itsetuntosi ja surkuttelusi. Eihän hän ole mikään idiootti vaan tietää kyllä ihan itse haluaako olla kanssasi vai ei. Tai varmaankaan ei ole. Naiset eivät yleensä ole kenenkään kanssa, johon tyytyvät, vaan jos hän on kanssasi, se johtuu siitä että hän haluaa.
Jos nyt oletetaan että kyse on terveestä, aikuisesta ihmisestä.
23v nainen kyseessä
Ap
Ei se nainen minkään uhriutujan kanssa halua olla, joten ehkä olisi parempi jättää hänet piakkoin
Vierailija kirjoitti:
Eli meinaat huonommuudentunteen vuoksi sabotoida mahdollisuutesi rakkauteen? Tuo ei kerro niinkään sinun huonoudestasi tai edes naisen upeudesta, vaan jostain sinun työstämättömästä traumastasi tai tunnelukostasi. Et ole huono, se on vaan oma subjektiivinen kokemuksesi.
Näen vaan itteni outona, huonona ja epäviehättävänä ihmisenä. Kovasti nainen kyllä kehuu mua mut jotenkin en vaan meinaa uskoa mitään todeksi😶
Ap
Tuskin se olisi sun kans, jos ei tykkäisi eli ei hän sua huonona näe.
Että ihan turhaa mietit tuollaisia.
Minäkin jätin nuorena samasta syystä miehen, joka oli nimenomaan kiinnostunut minusta, oli ystäväni ja vaikutti sitoutuneelta. Hän oli ehjästä perheestä ja tervehenkinen ihminen. Minulla oli rikkinäinen tausta, jota peittelin häneltä. Kun suhteemme oli muutamien vuosien jälkeen lähentymässä vaihdoinkin hänet lennossa toiseen mieheen. Pian ilmeni, että olin tehnyt pahan virheen. Se uusi mies olikin aivan sairas päästään ja yritti tuhota minut kun jätin hänet. Sen jälkeen toivuin monta vuotta ja opettelin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen ja olemaan piilottelematta taustaani. Löysin sittemmin sopivan kumppaninkin.
Juu AP, älä tee samaa virhettä kuin minä, että alemmuudentunnossasi alat suhteeseen jonkun aivan kauhean tyypin kanssa.
Miksi sä sitten olet "sopinut seurustelusta", jos et olekaan siihen valmis? Sano, että muutit mielesi. Kuulosta luuserilta ja naisen on varmaan parempi olla ilman sinua. Pysy sinkkuna.
No jos ei kiinnosta nii vaihda johonki joka sut ansaitsee💁