Onko mussa joku vika kun en välitä matkustella?
Kohta alkaa taas nää pakolliset lomaltapaluukeskustelut että mitäs kesälomalla, missä kävitte, mitä teitte. Kun ei vaan kiinnosta, inhoan matkan päällä olemusta, lentokoneessa jököttämistä, pitkiä automatkoja, turistirysiä, hellettä. Ei olla käyty juuri missään. Olen kuopsuttanut pihaa ja lojunut riippukeinussa, mies maalasi aidan ja roskakatoksen. Koiraa on lenkitetty ja saunottu ja kerran käytiin tuttavien mökillä. Muodikas ja menevä ihminen lentää ilmeisesti etelään vaikka siellä olisi millainen inferno paikan päällä. Olenko jotenkin epänormaali?
Kommentit (16)
Et ole epänormaali. Mäkään en halua matkustaa ulkomaille, koen että liikaa kaikkea valmistelemista ja pakkaamista ym syyt.
On monta tapaa matkustella. Mutta ihmisiä on kaikenlaisia jotkut menevät luostariin lapsena ja kuolevat satavuotiana siellä. Turva? Mielenkiinnottomuus muihin asioihin kuin niihin yksiin ja omiin? who knows..
Jos pitää paikkansa, että nykyihminen lähti aikoinaan mualimaa valloittamaan jostain Afrikasta, ainakin osasyy voinee olla ns. matkustusgeeni:
Mistä nämä ihmiset, levottomat matkailijat, sitten saavat hurmionsa irrallaan olemiseen? Matkustusgeeni nimeltä DRD4-7R on linkitetty ihmisiin, jotka matkustavat enemmän. Geeni ei itsessään tosin tee ihmisestä matkustajaa. Maailman väestöstä jopa 20% on ajateltu omaavan kyseisen geenin. Geeni on linkitetty niin kokemusten hakemiseen kuin tietoiseen riskinottamiseen. Sen on myös ajateltu aiheuttavan riippuvaista luonteenpiirrettä, joka ilmenee huumaavien ja aineiden tai uhkapelien kautta haettuna adrenaliiniryöppynä.
Jos tuosta geenistä on eri vahvuisia alleeleita, matkustushinku riippunee lähinnä siitä kuinka voimakas tuo geeni on itse kullakin??
Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa enää matkustelu. Yleensä se on vain sellaista näyttämisen halua, rakennetaan omaa brändiä.
Miksi matkustelisin kun kotona Suomessa on kaikki mitä tarvitsen, eli koti, läheiset ihmiset ja harrastukset.
Mulla on sellainen elämä, joka on täydellistä joka päivä. En kaipaa omasta elämästäni mitään lomaa tai irtiottoa.
Tänä päivänä ihan täyttä valkoroskaa ja typeryyttä lennellä mihinkään. Mielenköyhyyttä, jos pitää joka loma lentää jonnekin. Parisuhde, ystävät, liikunta, taide, kulttuuri ja mieleinen työ... näistä se hyvä elämä ja tyytyväisyys pohjimmiltaan koostuu ei se, että pitää pakon sanelemana aina singahtaa jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää paikkansa, että nykyihminen lähti aikoinaan mualimaa valloittamaan jostain Afrikasta, ainakin osasyy voinee olla ns. matkustusgeeni:
Linkki unohtui: https://www.seikkailijattaret.fi/matkustusgeeni-drd4-7r-ja-sisainen-zen/
Ei sitä aina tarvitse matkustella. Haluan kyllä nähdä maailmaa. Tekemättä jääneet asiat yleensä kaduttavat kuolinvuoteella. Vähäsen kaikkea ja sitten vaikka korpimökkiin. Kiva sekin on (oikeasti)mutta maailma pitää nähdä ja elämä kokea myöskin.
Lentäminen on haitallista ilmastolle eli sinun valitsemasti lomailu on ihan ok. Aika usein nämä jotka vouhkaavat ilmastonmuutokista jne ovat mielestään kuitenkin niin tärkeitä, että heidän sopii lennellä pitkin maailmaa, koska he ovat ilmastoeliittiä joiden pitää saada mennä ja tulla kunhan vain tavallinen kansa uskoo heidän saarnansa.
Matkustelu on lihansyönnin jälkeen yksi pahimmista ja turhimmista ilmastonmuutosta edistävistä asioista.
Ap taitaa olla keski-ikäinen tai vanhempi?
Minä laitan rahani puutarhaan, hevosiin, kanoihin, koiriin ja kotiin. En halua ikinä lähteä kotoa mihinkään. 💕
Vierailija kirjoitti:
Matkustelu on lihansyönnin jälkeen yksi pahimmista ja turhimmista ilmastonmuutosta edistävistä asioista.
Muuten oikein, mutta matkustelu edistää lihansyöntiä enemmän ilmastonmuutosta. Sekä paljon enemmän kuin autoilu. Thaimaan matka tuottaa samat päästöt kuin vuoden autoilu.
Sen sijaan vielä paljon matkustamistakin enemmän päästöjä tuottaa pikamuoti. Se tuottaa päästöjä enemmän kuin lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä.
En enää pidä matkustelusta, mutta olen tyytyväinen, että nuorena tuli vähän nähtyä maailmaa.
Stressaan nykyään lähes kaikesta matkustamiseen liittyvästä ja lapsen sairauden vuoksi pitää selvittää asioita ennakkoon ja kaikki syömiset miettiä.
Matkustamme lyhyitä matkoja jotta lapsi saa kokemuksia, mutta olen ihan kuitti niiden reissujen jälkeen.
Toki nautin kun näen lapseni nauttivan.
En pidä rannalla tai uima-altaalla löhöämisestä joten sekään ei kiinnosta.
Lapsena ja teininä olen ollut kaksi kertaa ulkomailla mutta parhaat muistot ovat kotimaan matkoilta.
Ehkä sinulla ei olekaan tarvetta hakea näennäistä merkitystä elämääsi.
https://www.newyorker.com/culture/the-weekend-essay/the-case-against-tr…
En tykkää matkustamisesta. Se matkanteko on, mistä en tykkää. Yleensä suunnittelen reissua vähintään viisi vuotta ennen kuin sain aikaiseksi.
Ei ole mitään vikaa, teet niinkuin itse haluat. Kaikki ei matkustelusta ja stressaavista lentokentistä pidä.