Miksi esivahvistinta kutsutaan esivahvistimeksi, vaikka käytännössä se ei vahvista, vaan toimii vain valintakytkimenä linjatasoisille signaaleille?

Koska myös ne kiltit pojat olisivat halunneet tytöiltä niitä signaaleja.

Niin?

Esivahvistimen nimi voi vaikuttaa harhaanjohtavalta, jos ajattelemme sitä vain sen nimellisen tehtävän kautta "vahvistimena". Kuten mainitsit, esivahvistin ei käytännössä vahvista signaalia samalla tavalla kuin esimerkiksi päätevahvistin, joka nostaa signaalin tasoa suuremmalle teholla, jotta se voi ajaa kaiuttimia.

Sana "esivahvistin" juontaa juurensa historialliseen kontekstiin elektroniikan kehityksessä. Aikaisemmin, ennen nykyaikaista vahvistinteknologiaa, elektroniset laitteet sisälsivät useita vahvistimia, jotka vastasivat signaalien vahvistamisesta ja muokkaamisesta eri tasoilla. Näitä vahvistimia käytettiin signaalien käsittelyssä ennen niiden lähettämistä päätevahvistimeen, joka sitten ajoi kaiuttimia.

Esivahvistimen alkuperäinen tehtävä oli valmistella signaali ennen sen lähettämistä päätevahvistimeen. Tässä valmistelussa se saattoi säätää signaalin tasoa, muokata taajuuskäyrää, suodattaa ei-toivottuja taajuuksia ja mahdollisesti jopa käsitellä muita signaalin ominaisuuksia. Vaikka esivahvistin ei sinänsä "vahvistanut" signaalia suuremmalla teholla, se hoiti tärkeitä tehtäviä signaalin laadun ja soveltuvuuden parantamiseksi seuraavissa vaiheissa.

Nykyaikaisissa kuluttajalaitteissa, kuten vahvistimissa ja vahvistimien osissa, teknologia on kehittynyt paljon, ja useimmat tehtävät, jotka aikaisemmin vaativat erillisen esivahvistimen, ovat nyt integroitu päätevahvistimiin tai muihin osiin. Tämän seurauksena monet "esivahvistimet" modernissa elektroniikassa toimivat nykyään enemmän signaalien valintakytkiminä, jotka ohjaavat signaaleja eri lähteistä tai tuloista, kuten eri äänilähteistä, esimerkiksi levysoittimesta, CD-soittimesta, radiosta jne., päätevahvistimeen tai muihin laitteisiin.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että esivahvistin nimellä on juuret elektroniikan aikaisemmassa kehityksessä, jolloin sillä oli enemmän "vahvistamisen" tehtäviä. Nykyaikaisessa käytössä esivahvistin voi toimia enemmän valintakytkimenä ja signaalien esikäsittelijänä kuin perinteisen vahvistimen roolissa.

Vierailija kirjoitti:

Esivahvistimen nimi voi vaikuttaa harhaanjohtavalta, jos ajattelemme sitä vain sen nimellisen tehtävän kautta "vahvistimena". Kuten mainitsit, esivahvistin ei käytännössä vahvista signaalia samalla tavalla kuin esimerkiksi päätevahvistin, joka nostaa signaalin tasoa suuremmalle teholla, jotta se voi ajaa kaiuttimia.

Sana "esivahvistin" juontaa juurensa historialliseen kontekstiin elektroniikan kehityksessä. Aikaisemmin, ennen nykyaikaista vahvistinteknologiaa, elektroniset laitteet sisälsivät useita vahvistimia, jotka vastasivat signaalien vahvistamisesta ja muokkaamisesta eri tasoilla. Näitä vahvistimia käytettiin signaalien käsittelyssä ennen niiden lähettämistä päätevahvistimeen, joka sitten ajoi kaiuttimia.

Esivahvistimen alkuperäinen tehtävä oli valmistella signaali ennen sen lähettämistä päätevahvistimeen. Tässä valmistelussa se saattoi säätää signaalin tasoa, muokata taajuuskäyrää, suodattaa ei-toivottuja taajuuksia ja mahdollisesti jopa käsitellä muita signaalin ominaisuuksia. Vaikka esivahvistin ei sinänsä "vahvistanut" signaalia suuremmalla teholla, se hoiti tärkeitä tehtäviä signaalin laadun ja soveltuvuuden parantamiseksi seuraavissa vaiheissa.

Nykyaikaisissa kuluttajalaitteissa, kuten vahvistimissa ja vahvistimien osissa, teknologia on kehittynyt paljon, ja useimmat tehtävät, jotka aikaisemmin vaativat erillisen esivahvistimen, ovat nyt integroitu päätevahvistimiin tai muihin osiin. Tämän seurauksena monet "esivahvistimet" modernissa elektroniikassa toimivat nykyään enemmän signaalien valintakytkiminä, jotka ohjaavat signaaleja eri lähteistä tai tuloista, kuten eri äänilähteistä, esimerkiksi levysoittimesta, CD-soittimesta, radiosta jne., päätevahvistimeen tai muihin laitteisiin.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että esivahvistin nimellä on juuret elektroniikan aikaisemmassa kehityksessä, jolloin sillä oli enemmän "vahvistamisen" tehtäviä. Nykyaikaisessa käytössä esivahvistin voi toimia enemmän valintakytkimenä ja signaalien esikäsittelijänä kuin perinteisen vahvistimen roolissa.

Copypastesitko jostain vain oikeastiko kirjoitit tämän kolmessa minuutissa?

Kyllä se yleensä vahvistaa kun suurin osa niistä ei ole passiivisia. Olkoonkin sitten vaikka kertoimella 1.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esivahvistimen nimi voi vaikuttaa harhaanjohtavalta, jos ajattelemme sitä vain sen nimellisen tehtävän kautta "vahvistimena". Kuten mainitsit, esivahvistin ei käytännössä vahvista signaalia samalla tavalla kuin esimerkiksi päätevahvistin, joka nostaa signaalin tasoa suuremmalle teholla, jotta se voi ajaa kaiuttimia.

Sana "esivahvistin" juontaa juurensa historialliseen kontekstiin elektroniikan kehityksessä. Aikaisemmin, ennen nykyaikaista vahvistinteknologiaa, elektroniset laitteet sisälsivät useita vahvistimia, jotka vastasivat signaalien vahvistamisesta ja muokkaamisesta eri tasoilla. Näitä vahvistimia käytettiin signaalien käsittelyssä ennen niiden lähettämistä päätevahvistimeen, joka sitten ajoi kaiuttimia.

Esivahvistimen alkuperäinen tehtävä oli valmistella signaali ennen sen lähettämistä päätevahvistimeen. Tässä valmistelussa se saattoi säätää signaalin tasoa, muokata taajuuskäyrää, suodattaa ei-toivottuja taajuuksia ja mahdollisesti jopa käsitellä muita signaalin ominaisuuksia. Vaikka esivahvistin ei sinänsä "vahvistanut" signaalia suuremmalla teholla, se hoiti tärkeitä tehtäviä signaalin laadun ja soveltuvuuden parantamiseksi seuraavissa vaiheissa.

Nykyaikaisissa kuluttajalaitteissa, kuten vahvistimissa ja vahvistimien osissa, teknologia on kehittynyt paljon, ja useimmat tehtävät, jotka aikaisemmin vaativat erillisen esivahvistimen, ovat nyt integroitu päätevahvistimiin tai muihin osiin. Tämän seurauksena monet "esivahvistimet" modernissa elektroniikassa toimivat nykyään enemmän signaalien valintakytkiminä, jotka ohjaavat signaaleja eri lähteistä tai tuloista, kuten eri äänilähteistä, esimerkiksi levysoittimesta, CD-soittimesta, radiosta jne., päätevahvistimeen tai muihin laitteisiin.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että esivahvistin nimellä on juuret elektroniikan aikaisemmassa kehityksessä, jolloin sillä oli enemmän "vahvistamisen" tehtäviä. Nykyaikaisessa käytössä esivahvistin voi toimia enemmän valintakytkimenä ja signaalien esikäsittelijänä kuin perinteisen vahvistimen roolissa.

Copypastesitko jostain vain oikeastiko kirjoitit tämän kolmessa minuutissa?

Osaan pikakirjoittaa.

Hae apua, digilehden foorumilta.

En tiedä. Mielenkiintoni loppui aikanaan Elektroniikkasuunnittelun perusteet -kurssilla jo toisella luennolla, koska olin enemmän kiinnostunut ohjelmoinnista.

Näköjään helteet tekee tepposet.

Se on kylläkin vaimennin eli päinvastoin toiminta mitä luulette.

hifisti kirjoitti:

Se on kylläkin vaimennin eli päinvastoin toiminta mitä luulette.

Passiivinen esivahvistin on 'pelkkä vaimennin'. Suurin osa ei ole passiivisia.

Esivahvistimen ja vahvistimen ero vähän kuin esinahkan ja nahkan ero.

Preamplifier suora suomennus olisi ennen vahvistinta, siksi.

Kai se nyt ainakin putki kitaravahvistimessa vahvistaa sitä sähkökitaran passivimikin olemattoman pientä signaalia.

Autistien ketju.

Vierailija kirjoitti:

Autistien ketju.

Sopii siis sinulle.

Vierailija kirjoitti:

hifisti kirjoitti:

Se on kylläkin vaimennin eli päinvastoin toiminta mitä luulette.

Passiivinen esivahvistin on 'pelkkä vaimennin'. Suurin osa ei ole passiivisia.

Jokainen etuvahvistin/esivahvistin jossa on äänenvoimakkuuden säätö toimii vaimentimena.

Vierailija kirjoitti:

Esivahvistimen nimi voi vaikuttaa harhaanjohtavalta, jos ajattelemme sitä vain sen nimellisen tehtävän kautta "vahvistimena". Kuten mainitsit, esivahvistin ei käytännössä vahvista signaalia samalla tavalla kuin esimerkiksi päätevahvistin, joka nostaa signaalin tasoa suuremmalle teholla, jotta se voi ajaa kaiuttimia.

Sana "esivahvistin" juontaa juurensa historialliseen kontekstiin elektroniikan kehityksessä. Aikaisemmin, ennen nykyaikaista vahvistinteknologiaa, elektroniset laitteet sisälsivät useita vahvistimia, jotka vastasivat signaalien vahvistamisesta ja muokkaamisesta eri tasoilla. Näitä vahvistimia käytettiin signaalien käsittelyssä ennen niiden lähettämistä päätevahvistimeen, joka sitten ajoi kaiuttimia.

Esivahvistimen alkuperäinen tehtävä oli valmistella signaali ennen sen lähettämistä päätevahvistimeen. Tässä valmistelussa se saattoi säätää signaalin tasoa, muokata taajuuskäyrää, suodattaa ei-toivottuja taajuuksia ja mahdollisesti jopa käsitellä muita signaalin ominaisuuksia. Vaikka esivahvistin ei sinänsä "vahvistanut" signaalia suuremmalla teholla, se hoiti tärkeitä tehtäviä signaalin laadun ja soveltuvuuden parantamiseksi seuraavissa vaiheissa.

Nykyaikaisissa kuluttajalaitteissa, kuten vahvistimissa ja vahvistimien osissa, teknologia on kehittynyt paljon, ja useimmat tehtävät, jotka aikaisemmin vaativat erillisen esivahvistimen, ovat nyt integroitu päätevahvistimiin tai muihin osiin. Tämän seurauksena monet "esivahvistimet" modernissa elektroniikassa toimivat nykyään enemmän signaalien valintakytkiminä, jotka ohjaavat signaaleja eri lähteistä tai tuloista, kuten eri äänilähteistä, esimerkiksi levysoittimesta, CD-soittimesta, radiosta jne., päätevahvistimeen tai muihin laitteisiin.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että esivahvistin nimellä on juuret elektroniikan aikaisemmassa kehityksessä, jolloin sillä oli enemmän "vahvistamisen" tehtäviä. Nykyaikaisessa käytössä esivahvistin voi toimia enemmän valintakytkimenä ja signaalien esikäsittelijänä kuin perinteisen vahvistimen roolissa.

Nyt voin kuolla onnellisena. Olisi jäänyt harmittamaan jos olisin kuollut ilman tätä tietoa.

Olen nainen. En käsitä mistä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen. En käsitä mistä on kyse.

Se on sama kuin leikin ja esileikin ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen. En käsitä mistä on kyse.

Se on sama kuin leikin ja esileikin ero.

Esileikkiin olen perehtynyt.