Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan täällä lähtenyt yksin synnyttämään?
13.10.2010 |
Meillä tilanne se, että tarkoitus on ollut, että mies lähtisi heti mukaani sairaalaan, kun synnytys käynnistyy. Puhe on ollut, että melko iäkäs äitini tulisi meille hoitamaan melkein 3 v esikoista.
Nyt, kun synnytys alkaa olla jo olla tosi lähellä, minua on alkanut kuitenkin epäilyttää (erinnäisten äitini kanssa käymiseni keskustelujen jälkeen), olisiko sittenkin parempi, että mies jäisi aamuun asti kotiin, jos lähtö tulee yöllä. Pelkään, että huoli esikoisesta olisi liian suuri, jos jätetään hänet "yksin" mummon kanssa kotiin. Sairaalaan ei ole pitkä matka, joten pääsen helposti taksilla, ja mieskin sitten aamulla perässä.
Kuulisin mielelläni, miten olette kokeneet tuon tilanteen te, jotka olette lähteneet sairaalaan yksin.
Kommentit (7)
isompien lasten kanssa ja lähden yksin synnyttämään.
Oli jopa parempi kokemus kuin aikaisemmat synnytykset missä mies on ollut mukana. Sain keskittyä asiaan eikä tarvinnut ottaa ketään muuta huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaa tuntua siltä, että otan asian miehen kanssa puheeksi heti, kun tulee illalla kotiin ja sovitaan, että lähden yksin, jos yöllä pitää lähteä.
Asia on viime päivinä painanut kovasti mieltäni ja oikeastaan tuntuu tosi helpottavalta ajatella, että lähden yksin, ja saan keskittyä synnytykseen, eikä tarvitse yhtään murehtia sitä, miten esikoinen ja mummo pärjäävät. Ja todennäköistä kuitenkin lienee, että isäkin sitten ehtii mukaan vauvan syntymään, vaikka vähän perässä tulisikin.
Ap
Mies tuli perässä, koska kun soitin, niin sanoivat, että miehen on turha tulla heti, koska lähetetään vielä kotiin nukkumaan.
Oli mukana molempien synnytyksessä. Toisen kanssa odotti aamuun esikoisen kanssa ja vei mummolaan ja tuli laitokselle.
siis verta ja kaikkea. On tosi herkkä, saattaa vaikka pyörtyä.
Ei ollut ongelmia, synnytys kestikin vaan 2h.
sitten kun homma lähti tosissaan liikkeelle tuli sairaalaan ja ehti silti olla mukana tositoimissa vielä yli 6 tuntia.
Ihan ok kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen synnyttänyt kaksi vanhinta lasta yksin. Ensimmäiseen ei isä ennättänyt mukaan ja toiseen en ottanut.
Alusta loppuun asti olin yksin.
Lapsista nro nelonen on sektiolla ja sen olin yksin kun mies ei päässyt mukaan. SIIHEN olisin todellakin tarvinnut apua ja tukea, ihmisen vierelle. Pelkäsin, vauva meni huonoon kuntoon ja minä ahdistuin huolesta kun ketään ei ollut vauvan kanssa, hoitohenkilökunta vaan.
En noihin kahteen ensimmäixseen alatiesynnytyksiin ketään kaivannut jälkikäteenkään.
Kolmonen oli sektiolla ja mies oli mukana, ja luulin, että selviän nelosen kohdalla yksin, kun onhan se tuttu toimenpide. Mutta pelkäsin ihan kamalasti.Koin olevani todella yksin.
Mä menin toista synnytämään yksin, kun esikoiselle ei saatu hoitajaa (lähtö tuli yöllä). Toisaalta en varmaan olisi raskinut jättäääkään yöllä oudomman hoiviin 1v10kk ikäistä.
Nyt kolmas synnytys edessä ja lapset yli 2v ja 4v. Tuttu ja turvallinen aikuinen taidetaan nyt pyytää lapsia katsomaan, vaikka olisikin yö. Mutta viimeiseen asti pyrin olemaan kotona, jottei lapsien tarvitse olla pitkään hoitajalla.
Meillä myös sairaala lähellä, joten jos synnytys on ihan alkutekijöissään, lähetän isän kotiin ja soitan sitten paikalle tositoimiin. :)
Osaan kuvitella miten kurjalta tuntuu, jos joutuu synnytyksessä murehtimaan sitä miten esikoinen pärjää kotona.