Lue keskustelun säännöt.
Oppiiko mökkeilystä pitämään?
26.09.2010 |
Miehen tekisi mieli rakennuttaa kakkosasunto järven rannalle, luonnon keskelle. Ollaan jo käyty katsomassa muutamaa tonttia ja selailtu huvilamalleja. Mutta minulla on ikäviä kokemuksia lapsuuden mökkipakkosta. Joka viikonloppu vanhemmat raaahasi meidän lapset mökille, jossa ei ollut muita mukavuuksia kuin sähköt. Toki meille tulisi sisävessat ja suihkut. Oppiikohan mökkielämää rakastamaan niin paljon, että kannattaa pistää monta sataa tuhatta euroa siihen kiinni?
Kommentit (6)
kun nuorimmat lapsemme olivat 10v ja 12v.
Minun lapsuuessani en päässyt tai joutunut kesämökille, koska sellaista ei meillä ollut varaa ostaa...
Halusin "aikuisella iällä" oman kesämökin, koska muutamia kesiä olimme kierrelleet vuokramökeillä, halusin lasten voivan nauttia uimisesta jne.
Ajateltiin mieheni kanssa myös että kun omakotitalo saatiin maksettua (halpa maaseudun syrjässä) niin rahat kuitenkin menisivät johonkin ei-tärkeään, joten uusi velka jota sitten maksetaan tuntui järkevältä.
Arvokin kasvaa paremmin kuin pankissa korolla, sijoituksia ja osakkeita on pieniä määriä, mutta ei mies halua ihan "työkseen" alkaa niiden kanssa tekemisiin.
Ostimme läheltä Mikkeliä kauniin järven rannalta uutena kesämökin. Kauppaan kuului 1,1 ha maata, vanha saunarakennus joka sai olla lähes rannassa koska oli rakennettu jo vuosia ennen itse mökin rakennusta.
Sitten on aitta ja uusi rakennus polttopuille, askarteluhuone ja tila, jossa katto, ja vain yksi kiinteä seinä sinne puuliiteriin.
Olemme viihtyneet n.13 vuotta tosi hyvin, lapset ovat haluneet mukaamme aina. Tytöillä ei ollut koskaan omaa leikkimäökkiä joten aitta tuli heidän paikakseen nukkua ja viettää ilta-aikaa ennen unta...naurua riiti iltaöinä..
Isommat lapset ovat olleet innokkaita kalastajia ja veneilijöitä. Soutuvene kuului kauppaan.
Saamme paljon kalaa, siinä on oma viehätyksensä.
Käymme pilkillä talvisin.
Kyllä mökillä voi viihtyä. Nyt ap kun mökki olisi teidän eikä muiden sanomiset ole enää kuulumassa, saatte itse sanoa "missä kaapin paikka" niin varmaan viihdytte.
Meillä on paljon ihmisiä jo omasta takaa, kuusi lasta yhteensä ja heidän siippojaan ja kavereitaankin on yleensä mukanamme..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä tee siitä pakkoa kenellekkään. Nyt kun lasten kaverit on teinejä, on ikävä seurata joidenkin perheiden "pakkolomaa" siellä, varsinkin nuorten. Meilläkin on mökki, jossa ollaan silloin kuin huvittaa ja myös teinit haluavat siellä olla, kun ei ole pakko:)
Josko mökkiläiset olisi jo palanneet koteihinsa.
(lapsille se perheen mökki toki parhaimmillaanon oma, kuten kotikin). Siellä kun saa järjestää olot mielensä mukaisiksi - toisten mökeillä on aina vieraassa ja vieraan mielen mukaan, eikä se koskaan ole yhtä hyvä kuin oma.
Lisäksi pitää olla hyvä seura ja halu viihtyä. Jos itse ei halua viihtyä, niin ei ole kivaa missään.
-Kun paikka on oma, sen saa laittaa mukavuuksiltaan ja muutenkin juuri sellaiseksi, kuin itse haluaa.
-Itse saa myös luoda ne tavat ja "säännöt", kuinka mökillä ollaan, ihan eri juttu kuin käydä toisten mökillä, vaikka ihan omien vanhempienkin mökillä, niin siellä on kuitenkin niiden tavat ja meininki.
-Paikka tulee rakkaaksi, kun siellä on ja sitä laittelee. Tai jos ei tykkää laittaa pihaa tai muuta, niin senkin voi järjestää niin, että piha ym. on helppohoitoisia.