Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudutte elämänhallintaongelmaisiin?
Kommentit (15)
Aika vähän. Olin pitkään parisuhteessa sellaisen kanssa ja sain tarpeekseni auttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salaa halveksun, mutta en tuo sitä esille. Yritän tsempata vaivihkaa heitä parempaan elämään.
Kun ei pysty edes sopimaan tapaamista päivälle x kellonaikaan x. Sen sijaan soittaa yhtäkkiä sunnuntaina, että tule tänne. Aivan käsittämätöntä.
Säälin. Ei kuulu lähipiiriin tällaisia.
Turhaudun. Vaikka mitä tekee, niin kannettu vesi ei kaivossa pysy. En tajua, mikä on hallinnan esteenä. Läheinen on.
En myöskään ymmärrä, mikä estää ystävääni tekemästä tiettyjä asioita, vaikka ei suurongelmainen olekaan. Hän elää kaooksen ja kissankarvojen kanssa, ylilihavana. Haluaa tehdä asioille jotain, mutta ei saa aikaiseksi. Ei ole kuitenkaan masentunut (enää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämää ei voi hallita, elämistään kyllä.
Osalla ei ole sitä. Heidät on joku omien vaatimustensa (tai yliopistotutkijan määritelmän) vuoksi työntänyt siihen muottiin, jos ihminen ei ole tarpeeksi "tottelevainen" ja kontrolloitu. Osalla taas voi olla jokin ongelma (vaikka himohamstraus), mutta miksi tuolla sanahirviöllä kutsua heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säälin. Ei kuulu lähipiiriin tällaisia.
Sääli onkin oikein oivallinen tapa nostattaa sitä omaa egoaan. Ja se onkin jo näköjään noussut hattuun. Pitäisikö meidän askarella lasten kanssa sinulle mitali ja laittaa postiin kun olet noin hieno ihminen?
Mistä saamattomuus johtuu? Siis ihmisellä, jolla ei ole mt-ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikin tavoin, riippuu omasta mielialasta ja about kaikesta muustakin. Eihän se tietenkään kivaa ole itsellekään, jos on aina pallo hukassa. Enimmäkseen väsyneen myötätuntoisesti, kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälin. Ei kuulu lähipiiriin tällaisia.
Sääli onkin oikein oivallinen tapa nostattaa sitä omaa egoaan. Ja se onkin jo näköjään noussut hattuun. Pitäisikö meidän askarella lasten kanssa sinulle mitali ja laittaa postiin kun olet noin hieno ihminen?
Ihan kuin joku Aku Ankka- lehden pahis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen myötuntoa. Olen jo oppinut, että auttaa ei voi, siinä vain hajoaa itse.
Minulla on yksi tällainen sukulainen. Kotonaan kauhea kaaos, kun ei jaksa siivota. Hän on pahasti veljaantunut, koska ei saa raha-asioitaan järjestykseen. Sivusta katsoen käyttää rahojaan järjettömästi, mutta omasta mielestään vikana on vain liian pienet tulot. Ja oudoimpana tosiaan tuo, ettei mistään voi sopia mitään etukäteen. Hän ahdistuu voimakkaasti ajatuksesta, että on jotenkin sidottu tiettyyn aikaan. En voi sopia etukäteen tulevani vaikka seuraavana lsuantaina puoleltapäivin käymään. Pitää soittaa lsuantaina puoleltapöivin, jos sattuisi olemaan juuri silloin kotona ja vapaana.
En ole tekemisissä.