Miten exästä yli vuosien jälkeen
Miten päästä exästä yli ketä edelleen rakastaa ? erosta jo 8 vuotta, oli erittäin vaikea ero ja vei useamman vuoden ja terapiakäynnit että pääsin masennuksesta jaloilleni. Eroon myös liittyi molemmille traumaattisia asioita mutta ei pettämistä. Aloin lopulta seurustelemaan uuden miehen kanssa, muutimme yhteen ja parin vuoden päästä erosimme. Huomasin uuden kumppanini kanssa aika pian että rakastan edelleen exääni ja mikään ei tunnu uudessa suhteessa läheskään yhtä hyvältä kun hänen kanssaan silti päätin etten anna sen ottaa valtaa päässäni ja jatkoin niin kauan kun pystyin. Tiedän että tein väärin uutta kumppaniani kohtaan mutta olin itsekäs ja suojelin omaa päätäni, ajattelin että jos jään yksin kaipaan exääni entistä enemmän, ja niinhän lopulta tässä kävikin. On pakko vaan yrittää jatkaa mutta kuinka kauan se oikein voi viedä ? Että tuntuu jonkun muun kanssa oikeesti joltain? Vai onko tämä elinkautinen ?
Kommentit (14)
Oliko hän niinsanottu ensirakkautesi? se voi viedä koko elämän pahimmassa tapauksessa.
Ei kaikista pääse ikinä yli. Mutta asiaa voi koittaa edesauttaa sillä, ettei nyt ainakaan seuraa tämän elämää missään somessa.
Mulla on ollu vähän samaa, mä tein itseasiassa 2 kertaa niin että mä poistin hänet kokonaan somesta ja ajatuksista, mutta jotenki se aina sinne hyppäs jossainvälissä ja se kierre taas alkoi että mä aloin miettimään kokoajan niitä vanhoja. nyt muutama viikko sitten mä laitoin hänelle viestiä että olen pahoillani miten kohtelin aikoinaan sinua. Ihan vaan mielenrauhan takia.
Vaikee näitä on selittää, jotkut vaan tuntuvat oikeilta.
Oli kolmas parisuhde ei ensirakkaus, mutta ainut kenen kanssa on tuntunut varpaissa asti.
Olen kans ajatellut että laittaisin viestiä hänelle, ihan vaan lyhyesti kertoisin miten mulla menee (ihan niinkun se häntä kiinnostaisi). Hänellä uuden vaimonsa kanssa jo kaksi lasta ja koirat ja ok talo ja kaikki se. Olisi todella säälittävää alkaa viestiä laittamaan. Kerran vaimonsa tosin laittoi mulle viestiä, siitä jo monta vuotta, että saan tän miehen pitää..mikälie riita oli. Silloin toivonkipinä tuli ja ajattelin ehkä hän ei mua vihaakkaan niinkun sanoi... No....turhaahan tämä. Kyttään kyllä somessa ja aiheutan vaan itelleni harmia. Just noin mullakin menee saattaa pitkään olla helpompaa ja pystyn blokkaamaan ne tunteet mutta joskus taas roihahtaa. Hänen kanssaan tuntui kun koko kroppa olisi sähköistetty, uskomaton tunne. Tietysti sitä tunnettakin kaipaa, minkä saa kun voi olla rakastamansa henkilön kanssa. Elämäni onnellisimmat vuodet ja tuskin vastaavaa enään ikinä tulee.
Siitä on nyt niin pitkä aika, että muistat vaan hyvät jutut ja takerrut niihin. Mulla oli sama eksän kanssa, ja varmaan meni ohi monta ihanaa ihmistä, kun en oikein edes antanut niille tilaisuutta. Samaa sähköä ei ole sittemmin löytynyt kenestään, mutta kun oon antanut ihmiselle oikeasti mahdollisuuden päästä mun ihon alle niin vau... Löytyi paljon parempaa kemiaa ja myös saan parempaa kohtelua kaiken kaikkiaan. Nostalgia voi toimia myös jonkinlaisena kainalokeppinä, johon takertuu, vaikka jalka ei ole enää poikki. Ja siis onhan se helpompaa velloa menneessä kuin kohdata arvaamaton nykyisyys tai tulevaisuus.
Kyllä sitä tulee ajateltua niitä hyviä juttuja enimmäkseen mutta myös huonoja, silloin muistaa että oli monta kertaa omalla kontolla ja oma syy että näin kävi, oli kovin stressaavaa siinä viimeiset ajat, mutta se ei tarkottanut ettenkö häntä olisi rakastanut silloinkin. Yksi asia mikä huolestuttaa että en pysty kiihottumaan edes muuten kun tätä exää ajatellen tms. Edellisessä suhteessa mies kummasteli kun on kuivaa kun saharassa että mikä mua vaivaa.. Ei ollut tunnelatausta, ei mitään sellaista. Kai sitä jää yksin ja vanhaksi piiaksi, parempi olla yksin kun henkilön kanssa ketä ei rakasta. En vaan pysty siihen.
Miksi erositte? Ex on yleensä syystä ex.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä tulee ajateltua niitä hyviä juttuja enimmäkseen mutta myös huonoja, silloin muistaa että oli monta kertaa omalla kontolla ja oma syy että näin kävi, oli kovin stressaavaa siinä viimeiset ajat, mutta se ei tarkottanut ettenkö häntä olisi rakastanut silloinkin. Yksi asia mikä huolestuttaa että en pysty kiihottumaan edes muuten kun tätä exää ajatellen tms. Edellisessä suhteessa mies kummasteli kun on kuivaa kun saharassa että mikä mua vaivaa.. Ei ollut tunnelatausta, ei mitään sellaista. Kai sitä jää yksin ja vanhaksi piiaksi, parempi olla yksin kun henkilön kanssa ketä ei rakasta. En vaan pysty siihen.
Sinulla on varmaan vääristyneet kuvitelmat eksää ajatellen. Kyse on jostain pakkomielteestä, jota ruokit.
En näe tässä muuta vaihtoehtoa kuin päättää jatkaa ilman eksää. Tee kaikkesi ettet näe häntä missään. Älä seuraa somessa. Suhtaudu asiaan kuin esim. Alkoholismiin.
Mulla kesti 12 vuotta. Sitten aloin olla yhdessä uuden kanssa. Sitten vasta helpotti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kesti 12 vuotta. Sitten aloin olla yhdessä uuden kanssa. Sitten vasta helpotti.
Ja siis pitkään oli kuvitelmia että palattaisiin yhteen.
Onko teillä kokemusta siitä kun sallit jonkun toisen miehen ottaa kontaktia ja hoet vaan pääsi sisällä että älä koske ja kunpa tää olisi jo ohi ?? Oli sitten kyse kädestä pidosta tai mistä vaan. Se on niin vaikeaa siirtyä eteenpäin kun tuntuu tolta, jo parinkin henkilön kanssa.. Mutta toisaalta kokee on pakko altistaa itsensä muille tai ei ikinä edisty ?
Kyl voin olla muidenkin kans, mut ei yks ihminen koskaan unohdu.
Oletko ihan varma että kaipaat henkilöä vai jotain muuta siitä suhteesta?