Onko aikuisiällä naisten aidot ystävyyssuhteet enää mahdollisia?

koskaan parasta ystävääni arvostellut selän takana. Ja kai 20-vuotias aikuiseksi lasketaan, sen ikäinen olin ystävyytemme alkaessa.



Enkä voisi kuvitellakaan hänen haukkuvan minua selän takana tai oikeastaan muutenkaan.

Pian vanhojen ystävien tapaaminen edessä. Koko porukalla niin lojaalit välit, ettei ikinä moitita toisia selän takana! Samoin vielä nelikymppisenä olen saanut uuden, ihanan sydänystävän! En jaksa enää "asioida" motkottajien ja valittajien kanssa, vaan tiputan vaivihkaa kaveripiiristä...

Nuorempana olin kai liian nätti (?), koska monet naispuoliset opiskelukaverit vaikuttivat kateellisilta, kun taas miespuoliset pörräsivät ympärilläni.



Nykyisin olen jo hiukan lässähtänyt kolmen lapsen äiti, mutta minulla on aivan ihania ja luotettavia naispuolisiakin ystäviä.

Minä olen reilusti 40 v ylittänyt, ja olen näin aikuisella iällä saanut ystäviä. Pari kolme hyvää ystävää on.

Emme hauku kolmatta osapuolta, koska ystäväni eivät tunne toisiaan.

Puhutaan ihan ... no, kaikenlaista.



No, minulla oli jotkut perhekotipippalot, joihin kutsuin ystäväni, olkoot nimeltään vaikkapa Liisa ja Ulla.

Ulla ei tykännyt Liisasta. Sanoi sen minulle jälkeenpäin. Liisa on kuulemma mitätön ja pliisu, särmätön ihminen.



Liisalla ei ollut mitään mielipidettä Ullasta tai jos oli, ei minulle sanonut.

Minun mieheni taas on sanonut Ullasta, että on "kova" nainen.

En kertonut Ullalle mieheni mielipidettä hänestä.



Lopulta kävi niin, että Ulla laittoi meidän välit poikki moninaisista tai muista syistä. Ennen bänksejä aavistelin, että Ulla lopettaa yhteydenpidon jossain vaiheessa, sen vaistosi jotenkin hänessä, ja mietin itsekin omaa suhdettani ja ystävyyttämme, ja ajattelin, että minun elämässäni tapahtuvien muutosten myötä pikkuhiljaa tulen harventamaan tapaamisiamme. No, Ulla sitten kuitenkin laittoi bänät, eikä se minua sureta.



Se särmätön, pliisu ja kiltti Liisa on kuitenkin ystäväni. Toivottavasti pitkään.

.. minusta se Liisa ei ole pliisu tai särmätön, vaan empaattinen ja tasapainoinen, lämmin ihminen, jolla on hyvä lapsuus ja hyvä elämä.

arvostele oikeita ystäviäni, joita arvostan, mutta on pari tuttua tai kaveria, joita näen harvemmin ja vaihdan kuulumiset jne, mutta vaikka heillä on hyviäkin ominaisuuksia, niin he ovat myös todella rasittavia, ja heitä tulee kyllä arvosteltua. En vihaa heitä tai mitään, mutta pidän vähän naiiveina ja yksinkertaisina, ja joka tapaamisella heiltä tulee suusta jotain ihan käsittämätöntä.

Itse olen saanut yhden TODELLA hyvän ystävän ja hän on mua vuosikymmenen vanhempi. Saatetaan istua kahvikupin äärellä ja parantaa maailmaa, ajatella syvällisiä tai vaan haukkua miehiä tuntikausia. Kuitenkin hän on vaan kahvikuppiystävä, emme ikinä käy missään (ehkä ikäeromme takia). Mutta pois en häntä vaihtaisi (en kyllä tiedä mitä hän minusta ajattelee...)

esimerkiksi siitä, miten joku on ärsyttävä jossain asiassa?? Hyvänen aika, minulla on ihania ystäviä, joissa on kaikissa myös ärsyttäviä piirteitä, mutta he ovat silti ystäviäni. Enkä missään tapauksessa ole kaikista ystävieni valinnoista samaa mieltä, ja voin kertoa sen heille ja kertoa muillekin. Miten siis ap määrittelee ystävyyden?

Vai perustuuko "ystävyydet" aina siihen, että se haukutaan aina joka ei ole paikalla ja kaikki arvostelevat salaa toistensa valintoja ja valittavat kuinka toinen on niin ärsyttävä siinä ja siinä asiassa...edessäpäin sitten ollaan taas niin kaveria niin kaveria..?

Mä olin 39v , kun löysin itselleni erittäin hyvän ystävän eli todellakin aikuinen sitten, koska kuvailemaasi ei meillä ole

Aikuisella iällä syntyneet ystävyyssuhteet eivät minulla ole osoittautuneet ollenkaan kestäviksi. Ne hiipuvat hoitamattomuuteen ja yhteisen historian puutteeseen ennen pitkää. Omat aikuisella iällä (yli 40v) solmimani suhteet ovat kestäneet maksimissaan 7-8 vuotta ja sen jälkeen syystä tai toisesta kuolleet pois. Yleensä ne ovat ylipäänsä syntyneet johonkin tarpeeseen ja ovat tietyllä tavalla puolin tai toisin olleet laastariystävyyksiä. Parhaat ja rakkaimmat ystävyyteni puolestaan ovat vuosikymmenien takaisia ja vaikka välissä olisi kilometreja tai vuosia, ne jatkuvat siihen mihin edellisellä kerralla olivat jääneet. Todellisen sydänystävän löytäminen ei ole enää helppoa.

up