Pelkääkö teidän koira/koirat ukkosta?

Kyllä, myös ilotulitusta.

Molemmat on pelännyt.

Uskoisin, että tämä on eläimellä kuin eläimellä vain ja ainoastaan hyödyllinen ominaisuus. Kun pelkää ukkosta, ymmärtää hakeutua suojaan sen osuessa kohdalle.

No ei nuo mitenkään vauhkona ole, läähätä tai hakeudu piiloon. Nukkuvat ja vähän tarkkaavaisempana meitä ihmisiä kohtaan ovat, et mikä homma.

Kultasenoutaja ei, Susikoira on levoton ukkosella.

Rakit!

Oma koirani oli 6kk kun juuri ennen keskiyötä iski kakkahätä uutenavuonna. Ei auttanut kuin olla ulkona kun alkoi raketit paukkua, koira katsoi minuun ja venyttelin ja haukottelin oikein näyttävästi. Yritin kaikin tavoin viestiä että ei ole mitään hätää vaan tähän voisi vaikka nukahtaa.

Toki osalla on paukkuarkuus synnynnäistä, mutta uskon että jos paukkeen alkaessa omistaja alkaa hirveänä hössöttää, lohduttaa koiraa ja kaikinpuolin käyttäytyä epätavallisesti, koira yhdistää paukkeen siihen että nyt on jokin oikeasti hätänä ja uhkana ja pelkää sitä jatkossakin.

Koko elämänsä koira kuorsasi selällään sekä ukkosen että rakettien paukkeen läpi vaikka olisi ikkuna ollut vieressä auki. Kateeksi kävi. :D

ei pelkää, selällään nukkuu ja rötvää oven pielessä eteisessä. Sama uutenavuotena.

Eikä pelännyt edellinenkään.

Toissapäivänä ukkosti ja saattoi vähän pelätä aluksi, mutta lakkasi pelkäämästä, kun me muut ei huomioitu ukkosta. Sitten mä aloin koirimusta rapsuttelee ja sitten vaikutti olevan niin rentoutunut.

Ei pelkää tämä katti nukkuu sikeästi

Edellinen katti pelkäsi kyllä: meni ukkosen jyrähtäessä heti sängyn alle 🙀

Ei pelkää, eikä myöskään uudenvuoden pommituksia. Eivät reagoi koviin ääniin mitenkään.

Koirat ei pelkää, mutta mies on säälittävä ja kyyristyy nurkkaan vollottamaan ukkosella.

Eivät pelkää. Ainoa poikkeus oli vuosia sitten yksi kodinvaihtajanarttu, joka ensimmäisenä uutenavuotenaan meillä ei halunnut olla sillä puolella taloa, jossa pauke kuului eniten. Myöhempinä vuosina ei ollut mitään ongelmaa, kai se huomasi muitten koirien olevan aivan rauhallisia ja katsoi niistä mallia.

Nyt jo kuollut koiramme ei pelännyt, ei myöskään raketteja. Ainakaan sisätiloissa. Välillä katsahti minua, että mitä tapahtuu, mutta yritin olla mahdollisimman rauhallinen ja haukotella ym., niin jatkoi sitten uniaan.