Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisten ei tulisi viettää joulua ja juhannusta koska nuo eivät ole suomalaisia juhlia
22.06.2023 |
Nuo ovat kirkon Suomeen tuomia juhlia, eikä ulkomaisilla tuontijuhlilla, varsinkaan äärisuskonnollisilla sellaisilla, ole sijaa moderneissa Suomessa.
Kommentit (17)
Juhannus eli Ukon juhla ja joulu eli kekri tai köyri ovat suomalaisia juhlia. Kirkko kuuseen niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä vietäkään juhanusta vaan Ukon juhlaa...päivä on tietty muutaman päivän väärässä, mutta nykyiakana pitää vähän joustaa..
Vierailija kirjoitti:
Juhannus eli Ukon juhla ja joulu eli kekri tai köyri ovat suomalaisia juhlia. Kirkko kuuseen niistä.
Niin. Pakanuudesta ne ovat peräisin.
Eikä ole esim. jouluruokia. Ne ovat suomalaisten perinteisiä pitoruokia.
Eihän nyt suomalaiset saisi viettää mitään juhlaa, ikinä, koskaan. Tuhkaa päälle vaan ripotellen saunan taa, ettei nyt ainakaan kivaa olisi! Nih, oppivatpa olemaan..
Siis keskikesän ja keskitalven juhlaa suomalaiskansallisempaahan saa hakea? Täynnä ikivanhoja taikoja, uskomuksia ja pakanaperinteitä, joita kirkko turhaan yritti kitkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaiset" (=nykyisen Suomen alueella eläneet ihmiset, joilla ei ollut todellisuudessa mitään käsitystä siitä, että joskus heidän jälkeläisiään tultaisiin kutsumaan suomalaisiksi) ovat aina juhlineet keskitalvella ja keskikesällä, juhlien nimet ovat vain olleet eri.
Hyvää keskikesän juhlaa aapeelle ja muille iloisille mammoille!
Suomalaiset ovat maatalousyhteidkuntsns juhlineet syys- ja kevätpäivän tasausta sekä kesäpäivän seisausta, mutta keskitalven juhla ei kuulu suomalaisiin kansanperinteisiin ja nuori tulokas. Suomalainen joulu juontaa juurensa talveen siirretystä kekri-nimksestä sadonkorjuun -juhlasta, jota alunperin juhlittiin syksyllä satokauden päätteeksi kun sato ja vilja oli saatu kerättyä ja varastoitua.
Lähde: Kustaa Vilkuna: "Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen" sekä Satu Aalto: "Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaiset" (=nykyisen Suomen alueella eläneet ihmiset, joilla ei ollut todellisuudessa mitään käsitystä siitä, että joskus heidän jälkeläisiään tultaisiin kutsumaan suomalaisiksi) ovat aina juhlineet keskitalvella ja keskikesällä, juhlien nimet ovat vain olleet eri.
Hyvää keskikesän juhlaa aapeelle ja muille iloisille mammoille!
Suomalaiset ovat maatalousyhteidkuntsns juhlineet syys- ja kevätpäivän tasausta sekä kesäpäivän seisausta, mutta keskitalven juhla ei kuulu suomalaisiin kansanperinteisiin ja nuori tulokas. Suomalainen joulu juontaa juurensa talveen siirretystä kekri-nimksestä sadonkorjuun -juhlasta, jota alunperin juhlittiin syksyllä satokauden päätteeksi kun sato ja vilja oli saatu kerättyä ja varastoitua.
Lähde: Kustaa Vilkuna: "Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen" sekä Satu Aalto: "Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt"
Kustaat sulla on housuissa. Joulua on aina juhlittu nykyisellä paikallaan keskitalven juhlana ja ihan samanlaisena kuin nykyäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa sana joulu tulee esikristilliseltä ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaiset" (=nykyisen Suomen alueella eläneet ihmiset, joilla ei ollut todellisuudessa mitään käsitystä siitä, että joskus heidän jälkeläisiään tultaisiin kutsumaan suomalaisiksi) ovat aina juhlineet keskitalvella ja keskikesällä, juhlien nimet ovat vain olleet eri.
Hyvää keskikesän juhlaa aapeelle ja muille iloisille mammoille!
Suomalaiset ovat maatalousyhteidkuntsns juhlineet syys- ja kevätpäivän tasausta sekä kesäpäivän seisausta, mutta keskitalven juhla ei kuulu suomalaisiin kansanperinteisiin ja nuori tulokas. Suomalainen joulu juontaa juurensa talveen siirretystä kekri-nimksestä sadonkorjuun -juhlasta, jota alunperin juhlittiin syksyllä satokauden päätteeksi kun sato ja vilja oli saatu kerättyä ja varastoitua.
Lähde: Kustaa Vilkuna: "Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen" sekä Satu Aalto: "Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt"
Noin 5.5 miljoonaa suomalaista tietää paremmin kuin joku kouluja käymätön Kustaa ja Satu. Kannattaidi käydä kertaamassa peruskoulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tulee käsityksesi että mitään uusia juhlia ei saisi keksiä tai tuoda?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee käsityksesi että mitään uusia juhlia ei saisi keksiä tai tuoda?
Olin kysymässä aapeeltä mikä on se vuosiluku, jonka jälkeen syntyneet juhlaperinteet ovat kiellettyjen listalla. Ettei nyt vaan tulisi vahingossa juhlittua väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaiset" (=nykyisen Suomen alueella eläneet ihmiset, joilla ei ollut todellisuudessa mitään käsitystä siitä, että joskus heidän jälkeläisiään tultaisiin kutsumaan suomalaisiksi) ovat aina juhlineet keskitalvella ja keskikesällä, juhlien nimet ovat vain olleet eri.
Hyvää keskikesän juhlaa aapeelle ja muille iloisille mammoille!
Suomalaiset ovat maatalousyhteidkuntsns juhlineet syys- ja kevätpäivän tasausta sekä kesäpäivän seisausta, mutta keskitalven juhla ei kuulu suomalaisiin kansanperinteisiin ja nuori tulokas. Suomalainen joulu juontaa juurensa talveen siirretystä kekri-nimksestä sadonkorjuun -juhlasta, jota alunperin juhlittiin syksyllä satokauden päätteeksi kun sato ja vilja oli saatu kerättyä ja varastoitua.
Lähde: Kustaa Vilkuna: "Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen" sekä Satu Aalto: "Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt"
Noin 5.5 miljoonaa suomalaista tietää paremmin kuin joku kouluja käymätön Kustaa ja Satu. Kannattaidi käydä kertaamassa peruskoulu.
Kustaa Vilkunalla oli parempi koulutus kuin trollilla. Tää oli muun muassa etnologi, kielitutkija, historioitsija, arkeologi ja folkloristi.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee käsityksesi että mitään uusia juhlia ei saisi keksiä tai tuoda?
No ankeuttajat nyt ovat tuollaisia kaiken vihaavia. Antaa olla kurjuudessaan, niin kirkonkin piti vaan kiltisti lisätä kirkollisiin menoihinsa nämä juhlat kun pohjoisen asukkaat kirkon kielloista huolimatta vaan juhlivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulu todellakin tulee esikristillisen ajan germaanisesta talvijuhlasta yule - mutta tiettävästi erityistä talvijuhlaa ei Suomessa vietty, vaan Suomessa oli sadonkorjuujuhla eli Kekri eikä Kekrillä ollut mitään virallista päivää, vaan sitä juhlittiin kun sato oli korjattu ja talvea varten kaikki oli ladoissa ja liitereissä. Saatahan se tietty olla, että talvipäivän seisaustakin on jollain tapaa juhlistettu.
Mun mielestä aina voi juhlia kun siltä tunttu - ei sen välttämättä tarvitse olla joku virallinen päivä. Ja virallisen päivänkin voi nimetä miten sen haluaa...tai pitää ihan sellaisenaan kuin se nykyään mainitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaiset" (=nykyisen Suomen alueella eläneet ihmiset, joilla ei ollut todellisuudessa mitään käsitystä siitä, että joskus heidän jälkeläisiään tultaisiin kutsumaan suomalaisiksi) ovat aina juhlineet keskitalvella ja keskikesällä, juhlien nimet ovat vain olleet eri.
Hyvää keskikesän juhlaa aapeelle ja muille iloisille mammoille!
Suomalaiset ovat maatalousyhteidkuntsns juhlineet syys- ja kevätpäivän tasausta sekä kesäpäivän seisausta, mutta keskitalven juhla ei kuulu suomalaisiin kansanperinteisiin ja nuori tulokas. Suomalainen joulu juontaa juurensa talveen siirretystä kekri-nimksestä sadonkorjuun -juhlasta, jota alunperin juhlittiin syksyllä satokauden päätteeksi kun sato ja vilja oli saatu kerättyä ja varastoitua.
Lähde: Kustaa Vilkuna: "Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen" sekä Satu Aalto: "Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt"
Kustaat sulla on housuissa. Joulua on aina juhlittu nykyisellä paikallaan keskitalven juhlana ja ihan samanlaisena kuin nykyäänkin.
Joulua on juhlittu Suomessa ihan eri tavalla 20 vuotta sitten kun omat lapset oli pieni, erillailla kuin 40 vuotta sitten kun olin itse pieni ja erillailla kuin 60 vuotta sitten kun äitini oli pieni. Esimerkiksi äitini lapsuudessa kuusi oli pieni ja seisoi keittiön pöydällä. Jouluateria syötiin sen kuusen alla, eikä pöydässä ollut edes kinkkua vaan lammas. Myöhään illalla mustaan turkistakkiin pukeutunut pukki kävi nopeasti heittämässä lahjat lapsille, lämmitteli alkoholilla ja lähti huojuen pois. Kun vertaa sitä omaan lapsuuteen, omien lapsien lapsuuteen tai nykyiseen jouluun niin huomaa miten juhla on elänyt ja muuttunut vuosien varrella. Esimerkiksi nykyään joulupukki ei edes kuulu kaikkien lapsiperheiden perinteeseen ja perinnettä jopa vältetään lastenpsykiatrian suosituksesta.
Mikään kieli ei ole saari, eikä mikään kulttuurikaan. Anna nyt ihmisten juhlia, mitä haluavat! En minäkään kauheasti lämpene halloweenille tai babyshowerille, enkä myöskään edes karnevaaleille (täällä Saksassa) mutta ei ole minulta pois, jos toiset niitä juhlivat. Turhat hömpötykset jäävät ajan mittaan vähemmälle tai muuttavat muotoaan ja ihan ykshailee on, jos joku juhlii, eikö?
"Suomalaiset" (=nykyisen Suomen alueella eläneet ihmiset, joilla ei ollut todellisuudessa mitään käsitystä siitä, että joskus heidän jälkeläisiään tultaisiin kutsumaan suomalaisiksi) ovat aina juhlineet keskitalvella ja keskikesällä, juhlien nimet ovat vain olleet eri.
Hyvää keskikesän juhlaa aapeelle ja muille iloisille mammoille!