Mulla on hirveän ikävä imettämistä.

Siis hirveä ikävä tai hirveän kova ikävä.



Tai ehkä tää hirveä on huono sana tähän yhteyteen.

Jos ois "kantti" riittänyt en olisi toista imettänyt ollenkaan

Odotan vain sitä päivää, että voin hyvällä omallatunnolla jättää tämän osittaisimetyksenkin narikkaan. Motivaatio on hyvä, arvostan imetystä ja pyrin täysimetykseen, mutta kun ei suju niin ei suju. Jos tässä naapurissa asuisi hyvätissinen imettäjä, niin antaisin hänelle vaikka rahaa siitä että kolmikuinen vauvani saisi imeä tissistä vatsansa täyteen edes kerran päivässä.

ap