Lue keskustelun säännöt.
Ero loppuraskaudessa ja miten siitä selviää ?
16.06.2023 |
Meille on tulossa toinen lapsi, toivottu ja suunniteltu. Pikkuhiljaa raskauden aikana olen kuitenkin jäänyt melko yksin, mies tekee paljon ylitöitä ja on ollut jo pidempään todella pahantuulinen, ilkeilee jatkuvasti. Mies on oikeastaan talvesta saakka puhunut kuinka olisi parempi jo asuisi muualla, olisi onnellisempi jos asuisi yksin.
Nyt olen viimeisilläni ja taas miehen aloitettua töiden jälkeen yksinpuhelun siitä kuinka en osaa tehdä mitään ja koti ei ole tarpeeksi siisti, nostin itse kissan pöydälle ja kysyin haluaako oikeasti erota vai onko stressiä jota purkaa minuun ? Puhuu lapsellekin kuinka olen sotkuinen ja epäsiisti vaikka yritän joka päivä pitää kaiken niin siistinä kuin pystyn ja kulutan paljon aikaa kodin ylläpitoon. Mies raivostuu jopa pöydälle joskus unohtuneesta lautasesta. Mielialat vaihtelevat todella nopeasti ja saattaa olla ensin hyväntuulinen ja yhtäkkiä alkaa sättiä ja raivota minulle.
Mies sanoi että ei ole onnellinen enkä tee häntä onnelliseksi ja ero on paras vaihtoehto tässä tilanteessa. Sanoi myös että toisen lapsen hankkiminen tuntuu virheeltä.
Synnyttämään pitäisi lähteä lähiaikoina mutta mietin pitäisikö sinne mennä yksin kun tilanne on tämmöinen ? Ja mitä sitten sen jälkeen ?
Onko muita jotka käyneet läpi eron kun vauva on ihan pieni ? :( Itse en todellakaan halunnut tämmöistä mutta vaikuttaa siltä että mies ei enää rakasta ja voi vain huonosti kanssani.
Kommentit (39)
Joskus vasta ero voi auttaa näkemään sen, mitä on menettämässä.
En nyt kuitenkaan ehdota että heität miehen pihalle, vaan jos on mies suostuu, niin hakekaa keskusteluapua ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on tarve tehdä asiat juuri tietyllä tavalla, joka korostuu entisestään stressaantuneena. Itse teen asiat eri tavalla ja olen suurpiirteisempi ja tätä mies ei enää kuulemma voi sietää, on tullut siihen lopputulokseen ettei yhteiselo toimi.
Itse kulutan mielelläni aikaa myös muuhun kuin jatkuvaan kodin siivoamiseen monta kertaa viikossa, vaikka tässäkin asiassa olen pyrkinyt miellyttämään toista ja olimmekin mielestäni päässeet kompromissiin ennenkuin aloin odottaa lasta. Stressaantuneena mies siivoaa pakkomielteisesti koko ajan ja näköjään ei ole päässyt tästä piirteestään vaan tilanne on oikeastaan nyt pahentunut. Ehkä siksi haluaa omaan asuntoon joka pysyisi aina siistinä toisin kuin lapsiperheen koti ? En vaan ymmärrä että tällainen tarve ajaa ohi omasta perheestä ja lapsista mutta näin kai se sitten vaan on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on tarve tehdä asiat juuri tietyllä tavalla, joka korostuu entisestään stressaantuneena. Itse teen asiat eri tavalla ja olen suurpiirteisempi ja tätä mies ei enää kuulemma voi sietää, on tullut siihen lopputulokseen ettei yhteiselo toimi.
Itse kulutan mielelläni aikaa myös muuhun kuin jatkuvaan kodin siivoamiseen monta kertaa viikossa, vaikka tässäkin asiassa olen pyrkinyt miellyttämään toista ja olimmekin mielestäni päässeet kompromissiin ennenkuin aloin odottaa lasta. Stressaantuneena mies siivoaa pakkomielteisesti koko ajan ja näköjään ei ole päässyt tästä piirteestään vaan tilanne on oikeastaan nyt pahentunut. Ehkä siksi haluaa omaan asuntoon joka pysyisi aina siistinä toisin kuin lapsiperheen koti ? En vaan ymmärrä että tällainen tarve ajaa ohi omasta perheestä ja lapsista mutta näin kai se sitten vaan on.Ap
Ja tuollaiselle teit kaksi lasta. Miksi?
Erittäin huono aika erota. Tulet katumaan monta kertaa jos nyt eroat.
Hae apua teille heti maanantaiaamuna ja sillävälin soita johonkin auttavaan puhelimeen, vältä sukulaisille tai ystäville puhumista koska he eivät ole ammatti-ihmisiä ja puolueettomia.
Toimi heti koska stressillä on huono vaikutus myös syntymässä olevaan lapseen.
Menkää pariterapiaan yhdessä, se on välttämätöntä.
Teillä ei ole syytä erota vaan saada ongelmat kuntoon, ja pariterapia toimii.
Vaikeammistakin asioista ovat parit selvinneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mikä harmi ja mikä käytös miehelläsi. Olet tilassa jossa ei jaksa tehdä kaikkea, se on selvää ja kun jo lapsikin talossa. Että mies syyllistää sinua kertoo että hän ei ole aivan oikeassa, hän on osallinen myös tähän tilanteeseen, et ole lasta yksin aikaan saanut. Kyllä minä suuttuisin tuollaiselle tollolle, sinun pitää kyllä rohkaista mielesi ja vaatia selvitys ja tarkkaan. Tarviit tukihenkilön tueksi tuollaisessa tilanteessa jossa toinen ei ymmärrä näköjään velvollisuuttaan. Olisko ulkopuolinen selvittäjä paikallaan?. Lähetän sinulle lämpimät ajatukset että selviät ja tiedät että on ihmisiä jotka ajattelee ja toivoo sinun jaksavan tässä tilanteessa ja päästä siitä irti jos niin on.
Voi ap, oon surullinen puolestasi. Auttaisko jos antaisit sen mennä? Nykypäivänä taitaa ehjät perheet olla harvassa, se on harmi. Kuka tietää jos se tulee toisiin aatoksiin myöhemmin, mutta on tuo sulle ja lapsille rankka tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehellä on paha ollo niin miksi se pitää sinun niskaasi kaataa? Kysy sitä mieheltä. Mies hoitakoon oman päänsä kuntoon jo lastenkin takia.
Jos toinen lapsi on miehen mielestä virhe niin antakaa se adoptioon. Yhden lapsen yh:na olemisessa tulee olemaan sulle tekemistä riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei juo itseään humalaan, pysyy selvänä tapahtui mitä tapahtui. Jos taasen on jo humalassa, selviää sillä, ettei enää juo alkoholia.
No mitenköhän sitä nyt voi selvitä yhteiskunnassa, jossa Kela maksaa elämisen ja päivähoitoon on subjektiivinen oikeus. Kuitenkin sitä selvisivät maatilan emännätkin, vaikka ukko oli rintamalla tai ryyppäämässä eikä ollut Kelaa tai sossua, joka olisi tullut hätiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen voin sanoa että olen pitänyt huolta siitä että koti on perussiisti, lapsi on siisti ja hyvinvoiva, arki pyörii. Tietysti raskauden myötä on ollut enemmän väsymystä kun itselläkin on ollut kokopäiväinen työ kodin ulkopuolella.
Mutta kun nämä purkaukset voivat tosiaan alkaa siitä leivänkäntystä pöydällä, jota itse en välttämättä ole edes ehtinyt huomata. Sitten saarnataan jo lapsellekin miten epäsiisti ja huolimaton ihminen olen. Pahinta on että olen itse alkanut jo uskoa tähän ja tunnen itseni todella epäonnistuneeksi kun en saa tätä perhettä toimimaan.
Kuten sanottua en todellakaan haluaisi tällaista tilannetta enkä eroa joidenkin lattialla olevien lelujen tai tiskialtaassa olevan kahvikupin takia. Ihan typerältähän koko asia kuulostaa ja sitä olen yrittänyt sanoa mutta mies tuntuu päättäneen jo asiasta.
Ap
Asumusero ja katsokaa tuleeko ikävä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen voin sanoa että olen pitänyt huolta siitä että koti on perussiisti, lapsi on siisti ja hyvinvoiva, arki pyörii. Tietysti raskauden myötä on ollut enemmän väsymystä kun itselläkin on ollut kokopäiväinen työ kodin ulkopuolella.
Mutta kun nämä purkaukset voivat tosiaan alkaa siitä leivänkäntystä pöydällä, jota itse en välttämättä ole edes ehtinyt huomata. Sitten saarnataan jo lapsellekin miten epäsiisti ja huolimaton ihminen olen. Pahinta on että olen itse alkanut jo uskoa tähän ja tunnen itseni todella epäonnistuneeksi kun en saa tätä perhettä toimimaan.Kuten sanottua en todellakaan haluaisi tällaista tilannetta enkä eroa joidenkin lattialla olevien lelujen tai tiskialtaassa olevan kahvikupin takia. Ihan typerältähän koko asia kuulostaa ja sitä olen yrittänyt sanoa mutta mies tuntuu päättäneen jo asiasta.
Ap
Miksi et halua eroa tuollaisesta miehestä? Eikö se olisi vain helpotus, että pääsisit narskusta eroon ja voisit elää omalla tavallasi lasten kanssa välittämättä leivänmuruista yms.?
Anna miehen mennä äläkä ota takaisin kun tulee (kuitenkin) katumapäälle.
Kyllä sinä pärjäät ja pyydä kaikki mahdolliset tukiverkot apuun jo nyt.
Jos mies tuossa vaiheessa kokee ettei ole onnellinen ja ainoa vaihtoehto on ero niin ei siitä ole jatkossakaan mihinkään.
Tsemppiä!
Ja taas mammat meni näköjään lankaan ja lähettävät tsemppiviestejä. Pitäisi teidänkin olla täällä palstalla useammin niin tunnistaisitte tuon saman kirjoittajan sadut ja tarinat.
Meillä ei juuri turvaverkkoja ole. Mutta onneksi isommalla lapsella on päivähoitopaikka syksyllekin. Mies voisi varmaan myös ottaa isompaa lasta luokseen välillä, mutta siihen en suostu että pyörii täällä lapsia katsomassa
jos kerran erota haluaa.
Ylityöt myös jää tekemättä jos toivoo jonkin viikko-viikkosysteemin. On totta että elämä voisi olla rennompaa kun ei tarvitsisi stressata siisteysasioita ja tulla arvotetuksi vain niiden perusteella.
Ap
Sano sille, että parempi kai että menet, kerta kumpikaan muksu ei ole biologisesti sinun. Sori vaan, että kusetin sua muutaman vuoden.
Sun on parempi yksin yh:na ilman rlatusmaksujakin. Voi päättää sen kaapin paikan ihan yksin, eikä tartte riidellä sen jurpon kanssa enää kertaakaan. Eikä lasten tartte kuunnella kun äitiä mollataan. Kaikille parempi.
hyvä päätös mieheltä. Ei kannata turhaan kituttaa huonossa suhteessa siinä kärsii vain molemmat.
Todella kurjaa, harmittaa puolestasi. Minusta tuossa mies ei ajattele sinua eikä myöskään sitä pian syntyvää lasta lainkaan. On tärkeää, että myös lapsen äiti voi hyvin ja sen pitäisi olla prioriteetti eikä miehen "onnellisuus", saati kiukuttelu. Ehkä miehellä on toinen ja on ahdistunut tulevasta vauvasta, kun haluaisi päättää suhteen ja lähteä ns. vihremmille laitumille?