Mies puhuu kokoajan kuinka lähdetään MINUN matkalle
Ja kokoajan olen yrittänyt kysyä että minne mentäisiin, mitä tehtäisiin, olisiko tämä hotelli kiva. Erehdyin sanomaan yhteen hänen ehdotukseensa (sama majoitus missä ollut joskus aiemmin) että eikö olisi parempi majoittua lähempää keskustaa niin olisi helpompi liikkua, kuulemma 1,5km jaksaa kävellä sinne keskustaan. Niin jaksaakin mutta montako kertaa päivässä. Niin nyt ei sitten ota kantaa mihinkään tuota vähääkään mitä aiemmin ja menemme kuulemma minun reissulle.
Onko muilla elämä tällaista vääntöä jopa kivoissa asioissa, jotka kuuluisi olla mukavia ja tuoda elämään sisältöä?
Kommentit (8)
Joo oli, sitten erottiin. Jännä, miten nykyisen kanssa ei ole mistään vääntöä. Edellisen kanssa oli suunnilleen kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
No kuule, pakkaa kapsäkki ja mene minne huvittaa!
Ei ole minun tyylistä että lähdetään yhdessä reissuun ja molemmat menee sitten omia menojaan. Jaettu ilo on (olisi) paras ilo. Ap
Ei ole minulla tuommoista vääntöä ja tuskinpa jaksaisin kovin pitkään tuommoista elämää. Jos mikään ei toisen kanssa onnistu eikä ole kivaa, mitä teillä sitten on?
No älä välitä...varmaan sitten kun olette paikan päällä huomaa, kuinka mukava olikin majoittua lähempänä kesksutaa, jos sinne pitää mennä useasti...
Kyllä meillä ainakin joskus jutut menee vähän ristiin ja sitten väännetään. Yleensä perustelut auttaa miksi on jokin parempi - joskus minulla ja joskus miehellä. Ja jos valinta menee metsään, niin sitten nauretaan, että tännehän sinä halusit - mutta ei jauheta sitä iänkaiken tai syyllistetä toista. Ei ne valinnat reissua kuitenkaan kokonaan pilaa.
Meillä oli ennen tuollaista. Nyt matkustelen yksin, ystävien, lasten ja äitini kanssa. Mies jää tyytyväisenä kotimieheksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ennen tuollaista. Nyt matkustelen yksin, ystävien, lasten ja äitini kanssa. Mies jää tyytyväisenä kotimieheksi.
Minulla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa matkaseuraksi kuin lähteä sitten yksin. Ap
No kuule, pakkaa kapsäkki ja mene minne huvittaa!