Psykiatrian polin aikani peruttiin jo 2 viikkoa sitten

Eikä uutta aikaa ole kuulunut vaikka lupasivat soittaa.
Olen todella tuskainen ja vakavassa vaarassa tehdä itsem***an, eilen kirjoitin jo kirjeen valmiiksi.
Mitkään lääkkeet eivät auta tasaamaan oloani. Käytän ketipinoria ja risperidonia päivittäin mutta niistä ei ole mitään apua, tuntuu että etenkin tuo risperidon vain pahentaa paniikkikohtauksiani.
Kärsin siis todella pahasta paniikkihäiriöstä ja koen että nämä paniikkikohtaukset pilaavat elämäni, en voi keskittyä esimerkiksi työhöni ollenkaan enkä nauttia elämästä koska olen jatkuvasti pelokas, vainoharhainen ja paniikissa. Ajattelen koko ajan että kaikki puhuvat minusta ja koen olevani kaiken keskiössä koko ajan ja ajatus siitä on raastava.
Olen kirjoittanut tänne useampana päivänä joten monelle tämä voi olla jo tuttu tarina, mm. eräänä päivänä kirjoitin etten halua enää jatkaa politiikassa koska koen menettäneeni yksityisyyteni ja tällöin olin vielä sitä mieltä että muualle muuttaminen ratkaisisi ongelmani. Nyt en ole enää ollenkaan varma olisiko siitäkään apua, en varmasti koskaan tule saamaan omaa rauhaa.
Haluaisin vain tämän kaiken loppuvan. Koko ajan tuntuu kuin saisi sydänkohtauksen, eilen oksensin suihkussa kun sain niin voimakkaan rytmihäiriön ihan vain siksi koska pelkäsin.
Pelkään katsoa puhelintani, pelkään että joku soittaa minulle ja puhuu minusta pahaa.
Nämä pelot ovat järjettömiä. Pahinta on fyysiset oireet, sydän hakkaa tuhatta ja sataa koko ajan, tulee pahoja rytmihäiriöitä ja on vaikea edes saada happea. Ihan kuin koko ajan kävisi kuoleman porteilla ja sitten kuitenkin palaisi ja vain odottaisi, että tämä kaikki tuska alkaa taas alusta. Minä en jaksa eikä mikään lääke auta noihin rytmihäiriöihin, entä jos olen vaikka allerginen lääkkeille?
Olen ihan perusterve ja vasta parikymppinen, harrastan paljon liikuntaa ja syön terveellisesti. Sydämessä minulla on synnynnäinen vika joka voi lisätä rytmihäiriöitä. En halua kuolla oikeasti mutta pelkään että kuolen jos sydämeni pettää.
Jos pääsisin tästä vainoharhasta ja paniikista niin sydänkin rauhoittuisi.
Minulla on hirveän paha olla. En voi keskittyä yhtään mihinkään. Sydänkohtausfiilis voi tulla vaikka vain makaisin sängyssä tekemättä mitään raskasta. En vain jaksa enää.
Jätin uuden soittopyynnön psykiatrian puolelle, jospa joku pian soittaisi takaisin.