Aviokriisi
Tässä nyt meneillään pitkän suhteen pahin kriisi. Kysyin mieheltä, että miksi hänen mielestä liittoa kannattaisi vielä jatkaa. Vastaukseksi sain: Ei taloudellisia huolia, lapsi(aikuinen), tehdään asioita yhdessä(tarkoitti yhteistä harrastusta, 1,5h/vk), meillä ollut hyvä elämä. Mun mielestä tästä uupui jotain hyvin olennaista. Mitä olette mieltä?
Kommentit (10)
Tosi vaikea tuon perusteella arvioida. Mitä sinun mielestäsi puuttuu?
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea tuon perusteella arvioida. Mitä sinun mielestäsi puuttuu?
Olisin toivonut kerrankin kuulevani, että minä olen hänelle tärkeä. En kuullut. No, ei ollut mikään yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea tuon perusteella arvioida. Mitä sinun mielestäsi puuttuu?
Olisin toivonut kerrankin kuulevani, että minä olen hänelle tärkeä. En kuullut. No, ei ollut mikään yllätys.
Mies ei välttämättä olisi sellaista osannut sanoa vaikka niin ajattelisi. Kai kysyit häneltä?
"Meillä on ollut hyvä elämä" on aika hyvä perustelu. Jos se tarkoittaa siis yhdessäoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea tuon perusteella arvioida. Mitä sinun mielestäsi puuttuu?
Olisin toivonut kerrankin kuulevani, että minä olen hänelle tärkeä. En kuullut. No, ei ollut mikään yllätys.
Mies ei välttämättä olisi sellaista osannut sanoa vaikka niin ajattelisi. Kai kysyit häneltä?
Mainitsin asiasta. Sanoi , että on kyllä kiintynyt, mutta rakkaudesta ei osaa sanoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea tuon perusteella arvioida. Mitä sinun mielestäsi puuttuu?
Olisin toivonut kerrankin kuulevani, että minä olen hänelle tärkeä. En kuullut. No, ei ollut mikään yllätys.
Miksi et sanonut mitä toivoit.
No, ilman rakkautta on kyllä vaikeaa. Meillä ollut aikanaan niin hirvittäviä kriisejä, että olen toivonut, että se rakkaudenkin voisi vain lopettaa jotta olisi helppo päästä irti. Ja se on ollut ainoa syy, miksi on jäänyt ja pitkällä aikavälillä se on kantanut hedelmää.
Yksinkin voi olla hyvä elämä ja vapaa taloudellisista huolista ja se vanhemmuuskin säilyä samanlaisena, jos se lapsikin on jo aikuinen. Parisuhde taas on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos siltä kaipaa muutakin kuin arjen jakamista. Toisaalta sekin voi riittää, kuten miehellesi ilmeisesti, joten pallo lienee nyt sinulla, mitä sinä elämältäsi ja parisuhteeltasi haluat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea tuon perusteella arvioida. Mitä sinun mielestäsi puuttuu?
Olisin toivonut kerrankin kuulevani, että minä olen hänelle tärkeä. En kuullut. No, ei ollut mikään yllätys.
Miksi et sanonut mitä toivoit.
Kerroin kyllä sen jälkeen, kun olin saanut ensin häneltä vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
No, ilman rakkautta on kyllä vaikeaa. Meillä ollut aikanaan niin hirvittäviä kriisejä, että olen toivonut, että se rakkaudenkin voisi vain lopettaa jotta olisi helppo päästä irti. Ja se on ollut ainoa syy, miksi on jäänyt ja pitkällä aikavälillä se on kantanut hedelmää.
Yksinkin voi olla hyvä elämä ja vapaa taloudellisista huolista ja se vanhemmuuskin säilyä samanlaisena, jos se lapsikin on jo aikuinen. Parisuhde taas on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos siltä kaipaa muutakin kuin arjen jakamista. Toisaalta sekin voi riittää, kuten miehellesi ilmeisesti, joten pallo lienee nyt sinulla, mitä sinä elämältäsi ja parisuhteeltasi haluat?
Kiitos kauniista vastauksestasi. Rakkautta ja välittämistä tosiaan kaipaan. Pelkään, että tätäkö tämä on loppuelämän ajan. Eikö enää koskaan saa tuntea olevansa rakastettu.
Mites ne villit vuodet?