Olen 42 v. ja voin ihan suosiolla myöntää, että olen kateellinen

kysyy 40v amk-opiskelija

jo kaks tutkintoa. Rajansa kaikella. Nyt haluan tehdä töitä. ap

Tulee vähän sellainen olo että itse alan olla sitä tyyppiä jolla on takana se loistava tulevaisuus. Tässä tämä nyt oli.

nuoremmille naisille. Useimmat heistä ovat hyvin itsevarmoja ja päteviä ja paremmin koulutettuja kuin minä. Useimmat ovat myös kauniimpia ja etenevät urallaan pitemmälle. Useimmat saavat ainakin omalla työpaikallani parempaa palkkaa kuin minä.

En minä silti kadehtimisella elämääni pilaa, sillä useimmat nuoret naiset ovat myös hyvin mukavia ja kivoja työkavereita.

Sitäpaitsi olen tyytyväinen siitä, että maailma ja tasa-arvoasiat ovat edenneet edes niin, että näillä nuorilla on paremmat mahdollisuudet ja enemmän resursseja toteuttaa toiveitaan kuin minulla. Ehkäpä omilla tyttölapsillani asiat ovat aikanaan vielä paremmin.

heti hernettä nekkuun jos jollakulla on asiat paremmin. Osataan siis vähän suhteuttaa asioita.

Itse täytän pian 40 v, enkä ainakaan vielä ole tuntenut kateutta nuorempiani kohtaan. Ainakin vielä tuntuu siltä, että minulla on kokemukseni kautta enemmän näkemystä ja annettavaa kuin niillä minua kymmenisen vuotta nuoremmilla kollegoilla, joilla on sama yliopistotutkinto. Toisaalta senkin huomaan, etteivät he enää ole ihan pikkulikkoja ja kokemusta kertyy heillekin vuosi vuodelta lisää.



Jos kateus joskus hiipii mieleeni, toivon, että osaan suhtautua asiaan yhtä kypsästi kuin sinä.

On nuorissakin naisissa sellaisia joilla ei ole huippukoulutus.



Mun mielestä nelikymppiset naiset on aivan upeita, varsinkin oma joka on 42.

Olen kaunis ja itsevarma. Vakituisessa työssä. Vuotta nuorempi miesystäväni on huomattavasti keskimääräistä komeampi ja sen näköjään huomaavat muutkin naiset.

Seksuaalisesti elän parasta aikaa.

Kateus on ihan normaali tunne, ja tuskin kukaan ihan täysin ilman kadehtimista elämästä selviää. :D Mä olen juuri päässyt yli kolmenkympin kriisistä, ja kyllähän siihen kuului osana sen tajuaminen, ettei ole enää mikään nuori likka, vaan aikuinen nainen. Toisaalta ymmärsi myös sen, että itsellä on sellaisia voimavaroja, jota ei nuorempana ollut. Jotain menettää, jotain saa. :)

mutta en koe että olisin jäänyt joistain mahdollisuuksista paitsi. Kaikki on ollut itsestäni kiinni. Tällä hetkellä opiskelen yliopistossa uutta ammattia.

Tässä iässä sitä vasta nainen onkin itsevarma ja pätevä, uralla olen edennyt siihen pisteeseen kuin olen halunnutkin, palkka on hyvä. Itse asiassa luulenpa, että silloin kun olin nuori, tasa-arvoasiat olivat paremmalla tolalla, nyt on nuorten naisten todella vaikea saada vakituista työpaikkaa, omassa nuoruudessani oli itsestään selvyys, että kun valmistuu yliopistosta ja saa maisterin paperit, saa välittömästi vakituisen työpaika, jopa ennen valmistumistaan. En siis todellakaan kadehdi nuoria naisia, päinvastoin, säälittää se nykyinen armoton meno mikä työelämässä vallitsee.

Tässä iässä sitä vasta nainen onkin itsevarma ja pätevä, uralla olen edennyt siihen pisteeseen kuin olen halunnutkin, palkka on hyvä. Itse asiassa luulenpa, että silloin kun olin nuori, tasa-arvoasiat olivat paremmalla tolalla, nyt on nuorten naisten todella vaikea saada vakituista työpaikkaa, omassa nuoruudessani oli itsestään selvyys, että kun valmistuu yliopistosta ja saa maisterin paperit, saa välittömästi vakituisen työpaika, jopa ennen valmistumistaan. En siis todellakaan kadehdi nuoria naisia, päinvastoin, säälittää se nykyinen armoton meno mikä työelämässä vallitsee.

vaan yleisesti työelämään. Ennen yliopistokoulutus on varma tae vakituisesta työpaikasta ja hyvistä tuloista. Enää se ei sitä ole, ei edes miehille.

naisia katsellessa päälimmäinen ajatukseni on, että kunpa älyäisivät kouluttaa itseään ja kehittää itseään, etteivät liikaa perustaisi ulkonäölle ja materialle, miehille. En kadehdi heitä, päinvastoin. Toivoisin, että kouluissa järjestettäisiin luentoja tm. tilaisuuksia vain tytöille joissa heitä kannustettaisiin panostamaan itseensä.

Ihanko oikeasti on maailma muuttunut muutamassa vuodessa niin, että 33-vuotiaalla naisella on paremmat mahdollisuudet kuin sulla aikoinaan?



80-vuotias voisi noin sanoakin.



Mä olen 45 enkä kadehdi ketään.

vaan yleisesti työelämään. Ennen yliopistokoulutus on varma tae vakituisesta työpaikasta ja hyvistä tuloista. Enää se ei sitä ole, ei edes miehille.

kiristyvän kilpailun markkinoilla naiset häviää ja miehet saa ne vähätkin duunit.

Minusta maailman on todella julma paikka nuorille naisille nykyään. Julmempi kuin itselleni 90 -luvulla. Monet aiemmin itsestäänselvinä pidetyt tasa-arvoihanteet ovat jotenkin kadonneet jonnekin takavasemmalle ja uuskonservatiivisuus nostanut taas päätään. Ulkonäköpaineetkin ovat koventuneet entisestään.



Kadehdin itseasiassa sellaisia itsevarmoja 45 -vuotiaita, joilla on perspektiiviä elämään. Minustakin voi vielä tulla sellainen, toivotaan parasta! : )