Lue keskustelun säännöt.
Pandemian jälkeinen pakkoyhteisöllisyys.
22.05.2023 |
Ai saakeli, että ketuttaa. Ennen pandemiaa olin se työntekijä, jota tietyt työkaverit ei edes vaivautuneet tervehtimään muuta kuin ikävästi päätä nyökäyttelemällä tai ei voinut tulla samaan pöytään istumaan työpaikkaravintolassa, vaikka istuin jo yksin syömässä.
Nyt pitäisi sitten luoda työnantajan ja esihenkilöiden toimesta jotain pakotettua yhteisöllisyyttä jollain +20 hlön yhteislounailla, että saadaan luotua uudelleen pandemian vahingoittamaa yhteisöllisyyttä, mitä ei siis koskaan ennenkään ole ollut.
Viihdyn parin hyvän työkaverin seurassa, joiden kanssa satutaan samaan aikaan joskus työpaikalle. Olen aina viihtynyt yksin tai jokusen henkilön seurassa, joten tuntuu hyvin vaivaannuttavalta ja nöyryyttävältä hypätä olemaan joku suoersosiaalinen ihminen. Hyvin tulen toimeen työkavereiden kanssa, mutta en jaksa olla töissä missään isommissa porukoissa.
Okei fine, ihan kiva ajatus, että yritetään nyt olla enemmän tekemisissä. Mutta luuleeko ihmiset oikeasti, että kaikki ennen pandemiaakin lähinnä vain itsekseen olleet onkin yhtäkkiä jotain suveneerejä small talk-ihmisä. Itse en ainakaan ole ja olisin kiitollinen, jos sitä ei edes vaadita, muuten kuin se työtehtäviini liittyy.
Kommentit (8)
Ai kun kamalaa ja hirveää, itse lähtisin samoin tein lätkimään omasta työyhteisöstäni, jos siellä keksittäisiin että jotain yhteishenkeä pitäisi ihan alkaa vaalimaan. Pthyi!
Pitäiskö sun kuitenkin ehkä ottaa sellanen tuumaustauko ja miettiä onko kyseessä kuitenkin ihan positiivinen asia, ehkä jopa sitä että omassa asenteessa voisi olla jotain korjattavaa. Selittelyistäsi huolimatta, aika vahvasti vihamielinen asenne sinulla tuota ehdotusta vastaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monessa firmassa on näitä kuppikuntia joissa puhutaan paljon paskaa muista, mutta ei koskaan vahingossakaan tunnisteta mitään virheitä tai asennevammoja itsestään. Aina muut ovat se syy pahaan oloon ja huonoon ilmapiiriin yhteisössä. Melko varmasti kukaan meistä ei ole täydellinen eikä ketään koskaan pakoteta olemaan muuta kuin oma itsensä. Siksi joskus kannattaa tulla pois sieltä omalta mukavuusalueelta ja antaa muillekin ihmisille ja heidänkin ajatuksille mahdollisuus - joskus voi jopa yllättyä.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä ruokatunti omaa aikaa? Saat toki päättää, missä syöt. Sanot vaan, että haluat säästää rahaa.
On omaa aikaa, mutta lounas on työsuhde-etu eli siitä ei joudu itse maksamaan. Esihenkilö kuitenkin ilmoittaa, että silloin ja sillon olisi yhteislounas eli odotetaan, että kaikki tulisi samaan aikaan syömään ja istuttaisiin samaan pöytään (mihin ei siis kaikki edes mahduta).
Siihenhän ei voida pakottaa, koska se ei ole työaikaa, mutta ilman mitään vapaaehtoisuutta viesti esihenkilöltä on se, että silloin kaikki tulee toimistolle saman päivänä ja mennään yhdessä kaikki lounaalle. Toki menen toimistolle sillon, kun käsketään, se einole ongelma. Vaan juurikin nuo ei työhön liittyvät lounaat, jotka todella ovat omaa aikaa ja siitä ei palkkaa makseta.
Kynnys kieltäytyä on kuitenkin suuri, koska sitten on se hankala tyyppi. Mutta ei vain jotenkin luonnistu.
Vierailija kirjoitti:
Ai kun kamalaa ja hirveää, itse lähtisin samoin tein lätkimään omasta työyhteisöstäni, jos siellä keksittäisiin että jotain yhteishenkeä pitäisi ihan alkaa vaalimaan. Pthyi!
Pitäiskö sun kuitenkin ehkä ottaa sellanen tuumaustauko ja miettiä onko kyseessä kuitenkin ihan positiivinen asia, ehkä jopa sitä että omassa asenteessa voisi olla jotain korjattavaa. Selittelyistäsi huolimatta, aika vahvasti vihamielinen asenne sinulla tuota ehdotusta vastaan on.
En ole lainkaan vihamielinen ihminen, päin vastoin. Olen kyllä itsekseni viihtyvä, mutta minua ahdistaa isot ihmisjoukot. Olen positiivinen ihminen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta suuret väkijoukot ovat minulle vaikeita. Menen lukkoon ja ahdistun.
Älä suostu. Tuohan on ihmisten nöyryytystä. Voi perustella nimettömänä palautteessa. Pitääkö pomo teitä eläiminä joita voi käskeä tauollakin tekemään sitä ja tätä. Aikuisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai kun kamalaa ja hirveää, itse lähtisin samoin tein lätkimään omasta työyhteisöstäni, jos siellä keksittäisiin että jotain yhteishenkeä pitäisi ihan alkaa vaalimaan. Pthyi!
Pitäiskö sun kuitenkin ehkä ottaa sellanen tuumaustauko ja miettiä onko kyseessä kuitenkin ihan positiivinen asia, ehkä jopa sitä että omassa asenteessa voisi olla jotain korjattavaa. Selittelyistäsi huolimatta, aika vahvasti vihamielinen asenne sinulla tuota ehdotusta vastaan on.
Se ei ole vihamielisyyttä, jos joku on hiljaisempi ja itsekseen viihtyvä. Se on vihamielisyyttä, jos yritetään saada joku ihminen pakolla mukautumaan johonkin tilanteeseen tai normiin. Tämä se ongelman ydin varmaan on, että koetaan ne itsekseen viihtyvät jotenkin vihamielisiä, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Älä suostu. Tuohan on ihmisten nöyryytystä. Voi perustella nimettömänä palautteessa. Pitääkö pomo teitä eläiminä joita voi käskeä tauollakin tekemään sitä ja tätä. Aikuisia ihmisiä.
Yhdessä syöminen on ihmisten nöyryytystä?? Eihän siinä ole mitään väärää jos viihtyy yksin mutta ei nyt oikeasti ole ihan normaalia kokea asia noin. Minäkin viihdyn ihan hyvin itsekseni, mutta ihan silkka ihmisten pelko on jotain aivan muuta.
Onko teillä ruokatunti omaa aikaa? Saat toki päättää, missä syöt. Sanot vaan, että haluat säästää rahaa.