Hesarin hämärät muistokirjoitukset
https://www.hs.fi/muistot/art-2000009578763.html?utm_medium=promobox&ut…
Miehen tappoi kipu kyynärpäässä ?
Kommentit (10)
Itselleni on jäänyt mieleen tapaus, jossa samasta miehestä oli kolme eri kuolinilmoitusta. Yksi oli miehen oletetun työpaikan julkaisema, toinen sukulaisten, vaimon ja lasten ja sitten kolmas salasuhteeksi ja rakastajattareksi oletetun naisen, jonka katkeruus siitä, että mies ei jättänytkään vaimoaan paljastui tuossa kuolinilmoituksessa. Siinä luki jotain, että rakastaa miestä aina, vaikka kukaan ei hyväksynyt heidän suhdettaan, eikä sille annettu mahdollisuuksia ja olisi halunnut yhteisen elämän kahdestaan tämän miehen kanssa. Tämä kuollut mies ei siis ollut mitenkään vanha.
Tykkäsin kanssa. Kertoi hyvin tyypistä, ei kaunisteltu eikä hyssytelty. Vaikutti siltä, että Make oli kuolinilmoituksensa ansainnut. Hyvin kirjoitettu.
Kivempia nuo todenperäiset tarinat on, kuin se, että joku mul**u onkin kuoltuaan ollut maailman ihanin ja empaattisin tyyppi 🤢
"Kipu kyynärpäässä", nerokkaasti ilmaistu. Veikkaan että sydäriin kuoli. Eiks ne pumpun pettämiset oireile silleen että ei mitään rintakipua vaan se "säteilee" esim yläraajaan?
Oli ainakin rehellisen oloinen muistokirjoitus.
Paljon tuollaiset maksavat?
Tämä itketti. Tavallinen elämä ja välillä mukava ihminen.
Mutta mihin kuoli? Lähetettiin kotiin vaikkei olisi pitänyt. Ei kai itseään kuitenkaan päättänyt päättää? Vai sitten se hoitamaton sydänkipu?
Rauha hänellekin ja tuttaville.
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin oli elämänmakuinen muistokirjoitus eikä niitä lässynlääjuttuja.
Yhtä lässynläätä tämäkin oli, jotenkin Latelan makuista. Harvoin muistokirjoituksissa on mitään imelää, tässä paukuteltiin hartiaa ylirehellisesti.
Lehdet teki tästä ison numeron. Ihan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Oli ainakin rehellisen oloinen muistokirjoitus.
Paljon tuollaiset maksavat?
Ainakaan Hesari ei ota noista rahaa. Mutta toisaalta Hesari sitten haluaa, että voivat käyttää muistokirjoituksen tekstiä jossain myöhemmin.
Kuolinilmoitukset on kai ne, joilla lehdet perinteisesti ovat tienanneet.
Kerrankin oli elämänmakuinen muistokirjoitus eikä niitä lässynlääjuttuja.