Omat ruuat parisuhteessa, yhteisessä kodissa?
Tosi lyhyesti alkuun: olen (takuu)eläkeläinen, vaikea mt-vaiva, olin eläkkeellä jo kuusi vuotta sitten kun muutin miehen luo. Mies keskituloinen, joten menetin avoliitossa asumistuen. Mies ehdotti yhteenmuuttoa sanoen, että minä maksan laskuja ja hän maksaa ruuat.
Noin siis aluksi. Minulla riittää rahat juuri ja juuri varsinkin talvella, miehen tilin saldo on salaisuus.
Sitten vähän pidemmin: mies on alkanut keljuilla ruokaostoksista, ja oikeastaan tätä on jatkunut jo useamman viikon tai ehkä kuukaudenkin. Hän saattaa sanoa suoraan, että syön hänen mielestään aika paljon, ja hän on todennut, että rahaa menee liikaa. Painoani en tähän laita, mutta olen vielä normaalipainon rajoissa, ja kuitenkin totta on että olen saanut ns. lihaa luiden ympärille näissä kuudessa vuodessa.
Miehellä ei kuitenkaan ole mikään halpa ruokamaku, kun taas minä voisin syödä vaikka nuudeleita. Olen siis aikuinen nainen, käytännössä keski-ikäinen, mutta silti söin sinkkunakin eineksiä (koska huomasin jo nuorena että niitä syön vähemmän) ja muutenkin epäterveellisen edullisesti. Lounaalla saatoin syödä leipäpaladen palvikinkkusiivulla. Olin siis hoikka kun tavattiin. Eikä minulla ole voimiakaan laittaa ruokaa, yhdessä se onnistuu.
Viikonloppuna mies ehdotti viimein omia jääkaapinhyllyjä, eli suomeksi että kummallakin on kotona omat ruuat.
Miehet ja miksei naisetkin, onko mies rahapulassa, pitääkö hän minua lihavana ja siksi epäviehättävänä, vai haluaako minusta eroon muttei kehtaa sanoa sitä suorin sanoin? Itse veikkaan viimeistä vaihtoehtoa, tai vaihtoehtoisesti noita kaikkia yhdessä. Joka tapauksessa sanoin, että se ei käy, tai sitten erotaan.
Oletteko ikinä, koskaan kuulleet, että jollain olisi parisuhteessa omat ruuat? Meillä ei siis missään tapauksessa ole lapsia. Kiitos ajatuksista.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
4/5
Kiitos tästä arviosta. Voi kun oiskin provo.
Ap
Me olemme miehen kanssa erilaisia ja kumpikin syö eri tavalla joten kumpikin ostaa omat ruokansa.
Ei kuulosta ihan normaalilta miltään osin. Minkälaisessa vakiintuneessa suhteessa tilin saldo on salaisuus?
5 vuotta miehen kanssa yhdessä ja aina ostetaan ja syödään omat ruoat.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta ihan normaalilta miltään osin. Minkälaisessa vakiintuneessa suhteessa tilin saldo on salaisuus?
Kahden itsenäisen aikuisen parisuhteessa. Oma tili, omat rahat ja omat taloudellinen vastuu turvaa irrallisuuden toisesta ja helpon eron.
- feministin tytär
Meillä on eri ruuat ja 10 v naimisissa.
Muutenkin kuulostaa ap siltä, että mies yrittää tehdä sinusta maksumiehen laskuilleen. Eroa tuosta epäterveestä ja alistavasta suhteesta.
Meillä on ollu henkilökohtaiset voipaketit kun toinen rääppii sen ihan sotkuiseksi ja toinen käyttää siististi, mutta tuo kuulostaa vähän epäreilulta järjestelyltä, varsinkin jos oot sovitusti niitä laskuja maksellut.
Tiedän yhden pariskunnan, joilla oli omat ruokansa. He olivat jopa avioliitossa. Yhteisiä lapsia ei ollut. Erosivat yli 20 v kestäneen.liiton jälkeen. Riitaa oli mm siitä, kenen ostamaa pullaa on tarjottu vieraille. He vaikuttivat pitkään sopuisilta mutta sitä, mitä kotiseinien sisällä tapahtui, siitä kertoi nainen vasta poismuuttonsa jälkeen. Huomattavasti pahempiakin ristiriitoja tuli ennen eroa.
Onhan niitä suhteita, varsinkin jos eri ruokavaliot.
Itse en lähtisi sellaiseen suhteeseen.
Eiköhän teillä ole lopun alkua jo miehenkin puolelta, vai mitä se siihen eroon sanoi?
Haluaa säästää rahansa?
Itsekin olen takuueläkeläinen, ja mies haukkuu syömisiäni ja läskiksi. No, siinä on syynä se painoni, maksan suuren osan ruoista, mies on työtön työnarkkinatuella.
Ei se varmaan eroon halua, kun haluaa pitää lompakkoni, en vain saisi syödä kuin vähän kerran päivässä. Niinhän olen aiemmin tehnytkin, mutta nyt ajattelin saada ehkä energiaa jaksaakin jotain syömällä esim. aamu- tai päiväkahvilla voileivän tai pari, ja varsinaisen aterian vasta illalla.
Ja tästäkin tulee sanomista.
Ja se mun pääateria voi tosiaan olla tuollainen pussinuudeli, siinä on sitten jo liikaa etten saa aamulla/päivällä edes voileipää syödä.
Olenkin alkanut syödä salaa. Syön yöllä vasta sen pääaterian kun hän jo nukkuu.
Ja kun lähtee päivällä ulos niin herkästi syön pari voileipää tms. ettei tarvitse nähtensä syödä.
Kämppäkavereilla tuo oma hyllyt-systeemi on ihan toimiva.
Jos omat ruuat, niin ilman muuta sitten laskut puoliksi, et maksa niitä enää yksin.
Mitä saat parisuhteeltasi? Olisitko onnellisempi yksin?
Taas tätä pskaa. Jos on totta, niin kaikkeen te ihmiset suostutte ja vielä vapaaehtoisesti. Sitten kun homma on tällä tasolla mätää niin apua huudellaan av:lta.
Mistään tässä ap:n kommunikaatioista ei käy ilmeiseksi miksi V***SSA joku haluaisi elää tollasen tyypin nurkissa.
Lähde hyvän sään aikana. Mun eksä piti kirjaa laskuista, ruuista, lakanoista ja hygienitarvikkeista. Oli oikeesti neuroottinen kaapissa olevista tavaroista. Euroki piti maksaa pikimmiten takasin. Uskon 50/50 järjestelyyn. Vahtaaminen on sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä suhteita, varsinkin jos eri ruokavaliot.
Itse en lähtisi sellaiseen suhteeseen.Eiköhän teillä ole lopun alkua jo miehenkin puolelta, vai mitä se siihen eroon sanoi?
Haluaa säästää rahansa?
Itsekin olen takuueläkeläinen, ja mies haukkuu syömisiäni ja läskiksi. No, siinä on syynä se painoni, maksan suuren osan ruoista, mies on työtön työnarkkinatuella.
Ei se varmaan eroon halua, kun haluaa pitää lompakkoni, en vain saisi syödä kuin vähän kerran päivässä. Niinhän olen aiemmin tehnytkin, mutta nyt ajattelin saada ehkä energiaa jaksaakin jotain syömällä esim. aamu- tai päiväkahvilla voileivän tai pari, ja varsinaisen aterian vasta illalla.
Ja tästäkin tulee sanomista.Ja se mun pääateria voi tosiaan olla tuollainen pussinuudeli, siinä on sitten jo liikaa etten saa aamulla/päivällä edes voileipää syödä.
Olenkin alkanut syödä salaa. Syön yöllä vasta sen pääaterian kun hän jo nukkuu.
Ja kun lähtee päivällä ulos niin herkästi syön pari voileipää tms. ettei tarvitse nähtensä syödä.
Kauheaa kontrollia. Henkistä ja ruumiillistakin väkivaltaa.
Lähde menemään.
Siinä ei ole mitään ongelmaa, jos on omat ruuat. On meilläkin, koska minä olen kasvissyöjä ja mies ei. Mutta se ei ole millään tasolla normaalia, että kommentoidaan toisen syömisiä tuohon malliin. Älä alistu moiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kämppäkavereilla tuo oma hyllyt-systeemi on ihan toimiva.
Torista ja Facesta saa. Ei siihen kinkereitä tarvita.
Kai ne laskutkin sitten menevät puoliksi tästä eteenpäin?
Kuulostaa kyllä rakkauden loppumiselta. Tottumuksesta on kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä suhteita, varsinkin jos eri ruokavaliot.
Itse en lähtisi sellaiseen suhteeseen.Eiköhän teillä ole lopun alkua jo miehenkin puolelta, vai mitä se siihen eroon sanoi?
Haluaa säästää rahansa?
Itsekin olen takuueläkeläinen, ja mies haukkuu syömisiäni ja läskiksi. No, siinä on syynä se painoni, maksan suuren osan ruoista, mies on työtön työnarkkinatuella.
Ei se varmaan eroon halua, kun haluaa pitää lompakkoni, en vain saisi syödä kuin vähän kerran päivässä. Niinhän olen aiemmin tehnytkin, mutta nyt ajattelin saada ehkä energiaa jaksaakin jotain syömällä esim. aamu- tai päiväkahvilla voileivän tai pari, ja varsinaisen aterian vasta illalla.
Ja tästäkin tulee sanomista.Ja se mun pääateria voi tosiaan olla tuollainen pussinuudeli, siinä on sitten jo liikaa etten saa aamulla/päivällä edes voileipää syödä.
Olenkin alkanut syödä salaa. Syön yöllä vasta sen pääaterian kun hän jo nukkuu.
Ja kun lähtee päivällä ulos niin herkästi syön pari voileipää tms. ettei tarvitse nähtensä syödä.
Tykkäilen täällä teidän kommenteistanne, mutta voimat meni. Yritän kuitenkin vastata.
Ei halua kuulemma eroa, mutta pysyi kannassaan. Ei olla käyty vielä kaupassa, joten en tiedä meneekö se tosiaan siihen että kummallakin on omat korit (tai siis miehellä kärry ja minulla kori).
Lopun aluksi kutsuisin tätä itsekin. Toivotan lisäksi tsemppiä sinulle joka tämän lainaamani kirjoitit.
Ap
Hän käyttää sinua hyväksi. Olen ollut samassa tilanteessa. Mt ongelmista eläkkeellä minäkin. Tällainen jo valmiiksi väsynyt ja voimaton on helppo kiusata nurkkaan ja käyttää hyväksi. Vastaus on että älä mieti, eroa. Sinut otettiin ihan muista syistä siihen kuin parisuhde.
4/5