Naapurin lapset aina meidän pihalla...?

Joskus olisi kiva olla kotona ihan omalla porukalla...

Tykkään kovasti naapurin lapsista mutta liika on jo liikaa.

Miten te esitätte asian kauniisti naapurin lapsille?



Entä mitä olette mieltä siitä kuinka vierasta lasta saa ylipäätään komentaa?

Onko lupa ärähtää tarvittaessa?

Mä en sietäisi tollasta. Ole aikuinen ja kiellä. Sulla on oikeus sanoa, koska TEIDÄN pihalle saa tulla!

Mutta meidänkin lapset nauttii toisten lasten seurasta ja ovat tosiaan mukavia lapsia nuo naapurinkin ipanat...

Itsekin saadaan ns olla rauhassa kun leikkivät keskenään - helposti vierähtää koko ilta koulun jälkeen leikeissä.

Mutta omatunto kolkuttaa kun ei ole sitä perheen yhteistä aikaa sitten lasten kanssa nimeksikään.

3 ja 4 vuotiaat villit lapset ilman valvontaa tuntikausia kahdestaan ulkona joista suurimman osan meidän (tai muiden naapureiden) pihalla. Olen yrittänyt opettaa että saa tulla jos kysyy luvan muttei marssimalla suoraan kuin kaupungin leikkipuistoon. Kuka vastaa jos lapset (kenenkään kysymättä) ovat meidän pihalla, sattuu jotain ja ainoa aikuinen paikalla olen minä? Nämä lapset kun tekevät kaikkea mitä mieleen juolahtaa: kiipeävät mihin vain, juoksevat kadun yli jne. Toistaiseksi olen vahtinut ja varoitellut mutta tympäisemään käy ilmainen lastenhoitopalvelu pidemmän päälle... Niin ja pk-sudulla asutaan, ok-alueella, isoja teitä ympärillä yms. :(

Saako noin nuoria (4 ja 5) ylipäätään päästää itsekseen liikkumaan?

Kuka on vastuussa tosiaan jos jotain käy?



Mutta miten te siis komennatte vieraita lapsia?

Mikä on rajuinta mitä olet itse toisen lapselle sanonut/tehnyt?

Olen sanonut jopa että p...r..leen pennut nyt loppui!

Jos porukka villinä niin eihän ne silkkihansikkain tokene.

on meidän säännöt ja muualla muitten säännöt. Minä ärähdän heti, jos tehdään sellaista, joka on omiltakin lapsilta kielletty. Just viime viikolla komensin poikien kaverin (8v) kotiin, kun eivät noudattaneet sääntöjä kiellosta huolimatta. Omat sai viikon kaverikiellon.

Eikse oo jo hiukan liikaa?

Pari päivää vois tehota niinikään.

Saattaa tulla lapsille tunne että äiti on kaverivastainen eikä tykkää että lapsilla on kavereita.

ollut eka kerta kaverikieltoa, eikä varmaan viimeinenkään. Ainakin hetken on auttanut, kun ei saanut kavereiden luo mennä tai pyytää heitä kylään. Kavereita saa meillä olla useinkin, mutta tiettyjä sääntöjä pitää noudattaa (ei tosiaankaan mitään tiukkapipo-sääntöjä) ja toisten omaisuutta kunnioittaa. Tosin joukossa tyhmyys tiivistyy... :) Tunnustan itsekin lapsena tehneeni kavereiden kanssa samaa, mitä pojat teki. Ja silloin sain 1kk kyläkiellon. Enpä tehnyt toiste. :D