Täällä Viherpeukalo taimiensa ääreen uupuneena, osin masentuneenakin
Olo on tosi tyhjä. Tuntuu että kaikki voimat menneet. Kaikki on yhtä kaaosta. Taimikasvatus onnistunut. Tekee vaan mieli saada kaikki taimet pois silmistä. Jättää luonnon armoille. En paljoa piittaa vaikka halla panisi.
Kokeeko kukaan muu samoin?
Kommentit (14)
Ei koe täällä puhukutaan tarmoa ja ollaan voimissaan.
Jees jees..JESSSSSSSSSSSSSSSSSSS!
Mittakaavaongelma. Mä istutin äsken 12 pistokasta eikä tunnu missään.
Pelargoneja, rönsyliljaa, purppurajuorua. Ne tulee ulkoistutuksiin muutaman viikon päästä.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko niitä taimia oikein oli?
Ei kyse määristä vaan kokonaisuudesta, kaaoksesta. Tomaatteja n. 50 kpl. Chilejä/paprikoita n. 20kpl. Lisäksi kurkut, kurpitsat, ja muut pavut jne.
Tämä kaaos. Motivaation puute kun eihän tässä ole järkeä.
Koitan nyt kestää vielä tämän kerran mutta ei enää yhtään samanlaista kevättä. Kasvatan vain syötäviä kasveja, että sen verran kuitenkin pää pelaa.
ap
Ei se ihan helppoa ole kuitenkaan saada jotain kurkkuakaan kasvamaan. Jokaisesta kasvista on vaivaa. On liian kuivaa, liian märkää, liian kuuma,liian kylmä, liian kylmä kasvualusta. Liian tiivis kasvualusta jne. Aurinko tappaa taimen päivässä, jos ei varjosta.
ap
Väärät kasvit, kasvata kukkaa ja osta maissipiippu.
Voin antaa neuvon, että jos joku haaveilee kasvattavansa ruokaa, niin aloittaa 120cm x 120 cm läntillä. Siinä saa tuntumaa asiaan. 120 cm sen takia, että voi hoitaa alueen reunoilta.
ap
Ota rennommin, ei se niin tasan tarkkaa ole. Siemenet ulos maahan, kun tarpeeksi lämpöä ja kastella välillä. Se on siinä, jos ei ihan kuivaa kesä tule. Ja aika paljolta määrältä taimia tuo kuulostaa. Kova työhän tollasen määrän kanssa on. Vähemmän esikasvatettavia, ja kyllä Suomen kesässä ehtii kasvamaan siemenestäkin moni kasvi.
En onneksi stressaa taimistani noin paljon. Vähän on kuitenkin minullakin välillä stressiä, kun tiedän, että pitäisi saada ne ja ne jutut nyt esikasvatukseen/kylvettyä, että ehtivät. Mutta jos osa ei selviä (niin käy joka vuosi) niin osa sitten vastaavasti kukoistaa. Ja minäkin kasvatan syötävää kukkien ohella, onneksi kaupasta voi aina ostaa ruokaa jos oma sato epäonnistuu.
Mulla
2 paprikaa
2 chiliä
3 munakoisoa
Joitain dahlian mukuloita
Auringonkukan siemeniä
Kurkun siemeniä
Kuulostaa tutulta. Minullakin lähtee aina lapasesta taimikasvatus, vaikka yrityksen ja erehdyksen kautta olen nyt oppinut rajoittamaan. Kurkut ja tomaatit saa edullisemmin kaupasta kesällä. Kesäkurpitsaa vielä laitan kun siemeniä jäi viime kesältä. Laitan vanhaan multaan, kasvaa jos kasvaa.
Keskityn tänä vuonna kukkasiin.
Neljälle ikkunalle pitää saada väriä ja muutama amppeli. Yhden ostin valmiina, muut kasvatan mukuloista kun halvalla poistokorista ostin.
Just ennen kuin taimet saa ulos, iskee se uupumus, että milloin, eikö vieläkään uskalla jättää ulos. Kasvihuonehyllykköön kannoin eilen kaiken. Ei taida enää yöpakkasia tulla.
Ei ole stressiä, parveke on mutta en ees kukkia sinne laita:) ei kiinnosta mitkään kasvien yms kasvatus. Lepäilen vaan näin uupumus saikulla.
Ajattele, että sinun ei ole yhtään mikään pakko kasvattaa niitä kaikkia kymmeniä tomaatintaimia ellet jaksa. Emme elä postapokalyptisessa maailmassa, saat tomaatteja kaupasta. Mutta ymmärrän, itsekin kylvän aina innoissani kaikkea ihan liikaa pientä pihaani ajatellen ja sitten päädyn piilottelemaan ylimääräisiä vihannesten taimia taloyhtiön kukkapenkkeihin ja idätettyjä perunoita miljoonaan ämpäriin, kun ei muka raaski heittää liikoja poiskaan.
Paljonko niitä taimia oikein oli?