Karkkipussi 2-vuotiaalle!

Meillä lapsi oppi mitä karkit ovat, kun meni hoitoon (1 v 4 kk). Kolmevuotiaaksi asti karkkeja syötiin silloin tällöin (esim. 5 irtokarkkia lapselle). Nyt on karkkipäivä käytössä.



Kun kerta lapsi karkkia söi, sai se myös itse valita mitä haluaa.

Apua, soittakaa poliisi ja soskuntäti paikalle!



Hei ihan oikeesti, vai vituttaako sua kun oma lapsi joutuu olemaan ilman etkä osaa lakata pingottamasta?

Koetapa siinä antaa sille 2-vuotiaalle jotain muuta tai pienempää kuin mitä isoveljensä saavat...



Meillä ei syödä paljoa karkkia, mutta kyllä tuo 2-vuotias saa silti mielestäni liikaa, vaan en mä voi niin epäreilu olla, että antaisin sille muuta kun tietää kuitenkin mitä karkki on.

meillä ei ole noin pienille annettu karkkia. vasta pari vuotta myöhemmin.

vasta kun lapsi meni kouluun. Jäätelöä sai kyllä. Mutta karkkia sai vasta kouluikäisenä.

esikoinen kyseessä. Mutta entäpä kun 1.5 -vuotias haluaa tasan sitä,mitä isompikin. Mielestäni kun linja järkevä eli ei joka päivä karkkia, niin reilu peli on antaa myös pienemmälle maistiainen. Järkkyä kiusaamista muuten!

Oma 2-vuotiaani ostaa usein isille namia, ja saa valkata mieleisensä pussin mutta namit siis menevät isille. Ei edes itse tykkää niistä.

Meillä vasta 2-vuotiaalla oli karkkipäivä. Nyt nuorempi on 1v ja kyllä on jo karkkipäivä. Tosin saa vasta 3-4 karkkia, mutta karkkipäivä se on sekin.

Niin... Meillä muuten kanssa jo kaksivuotias sai itse päättää mitä laitetaan pussiin - josta myös äiti ja isi söivät ;) Voi kauheeta, kuinkahan moni on luullut, ap:n tapaan, että lapsi ITSE syö sen pussillisen :D :D :D

Apua, soittakaa poliisi ja soskuntäti paikalle!

Hei ihan oikeesti, vai vituttaako sua kun oma lapsi joutuu olemaan ilman etkä osaa lakata pingottamasta?

Nykyajan vanhempien mielestä kyse on heti pingottamisesta, jos lapsi ei saa kaikkea, mitä haluaa. Rajojen asettaminen ja lapsen ohjaaminen häne IKÄNSÄ mukaan on täysin hämärtynyt. Näen sen joka päivä työssäni. Pikkulapset puetaan kuin miniaikuiset, pelataan aikuisten pelejä, puhutaan alkoholista ja ties mistä, ei osata leikkiä yksinkertaisintakaan leikkiä.... Lapselliset asiat on pyyhitty täysin joidenkin lasten elämästä pois ja tilalle on tullut aikuisten asiat. Tämä karkkiasia on mielestäni samaa kategoriaa. Karkki ei kuulu mielestäni noin pienelle ja aikuisen kuuluisi asettaa siinä raja. Kyse ei ole pingottamisesta, vaan jälleen kerran VANHEMMUUDESTA!! Kunpa se ei olisi niin hukassa.... terv. opettaja

Apua, soittakaa poliisi ja soskuntäti paikalle! Hei ihan oikeesti, vai vituttaako sua kun oma lapsi joutuu olemaan ilman etkä osaa lakata pingottamasta?

Luulen kans että nämä karkittomat äidit on niitä jotka pelkää että oma kontrolli pettää. Ovat luoneet päähänsä jonkun täydellisyyyttä tavoittelevan ajatusmallin, josta ei sitten lipsuta, opettelisivat relaamaan.

Nämä on niitä samoja jotka tulevat joulun alla hulluiksi kun postista tulee lelukataloogeja. Kauhistelevat sitten joukolla tätä materian ihannointia ja kulutushysteriaa, vaikka todellisuudessa ovat ainoita hysteerisiä.

Niin sanon mä.

Oma 2-vuotiaani ostaa usein isille namia, ja saa valkata mieleisensä pussin mutta namit siis menevät isille. Ei edes itse tykkää niistä.

Se kävi hyvin selkeästi ilmi äidin lepertelystä.

No, eihän tuo maailman suurin synti ole, mutta itsellä siinä suu loksahti auki, kun huomasin miten pieni lapsi kärryissä oli.

t.ap

kuvastoäitien kanssa. Lapsihan nyt tietenkin on loppuelämänsä pilalla eikä menekään yliopistoon jos saa vahingossakin selata lelukuvastoa!



Hysteerinen ja järkyttynyt äiti on pahempi kuin muutama karkki sille lapselle.



3.

Yritäs sitten tosiaan selittään sille 2 -vuotiaalle, miksi vain hän ei saa karkkia, vaikka muut sisarukset saavat. Reilu peli olla pitää, kyllä meillä 1 -vuotias saa maistaa veljeltä ja siskolta esim. sipsejä noin 5-6 kpl kerrallaan, kerran parissa viikossa. Samoin antavat pienen palan suklaata tai jonkun tosi pehmeän karkin. Se yksi riittää ihan hyvin, kun suklaapalan syömisessä menee pienellä kuitenkin aika kauan.



Isommat oppivat siinä kätevästi jakamaan omastaan ja pienin tuntee kuuluvansa "jengiin". : )



Minä en koskaan aio nipottaa herkuista, kaikkea saa syödä kohtuudella. Mikään ruoka-aine ei meidän perheessämme ole kielletty, vaan kaikkea saa maistaa ihan vapaasti, myös herkkuja. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita, kuin kohtuullinen naminsyönti. Itsekin nautin esim. suklaansyönnistä suunnattomasti ja sallin sen myös lapsilleni.



T:bmi 19,7, hoikat lapset.

Meillä on 5-, 3- ja 2-vuotiaat lapset ja ovat oppineet karkin syönnin kavereilta ja hoidosta. Itse en karkkia syö, mutta isoimman takia jouduttu ottamaan karkkipäivä käyttöön, jotta ei olisi jatkuvaa ruinaamista kaupassa. Ostan yhteisen pussin irtokarkkia, joista pienin monesti valitsee suurimman osan. Kaksi vanhinta on karkin perään, mutta nuorin yleensä maistaa yhden tai kaksi karkkia ja sylkee melkein saman tien ne lattialle ilmoittaen "ei tykänny". Eli vaikka nuorimmainen on kovasti karkinostossa niin eipä ne sille näytä kuitenkaan maistuvan!



Joskus ostan itselleni pari saunalonkeroa ja pienin saattaa siinäkin osoitella jotain tiettyä pulloa että "ota tuota", koska osallistuu kaiken muunkin ostamiseen kommentoiden. Av-mammat tietysti olettavat, että lonkero ostetaan lapselle...