Miksi se on ongelma, jos miehenne viettää aikaa kauniimman naiskaverin kanssa?

Kaunis tai ei. Jos on sillä päällä, kaikki kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaunis tai ei. Jos on sillä päällä, kaikki kelpaa.

Mutta tuo olet sinä, ei se kaveri. Pitää tunnistaa mihin itse loppuu ja mistä miehen kaveri alkaa.

Minusta on jotenkin hauskaa, kun monet naiset kertoo viihtyvänsä miesten seurassa noin kaverimielessä ja se on olevinaan ok. Sitten jos mies kertoo samoin että viihtyy naiskavereiden seurassa, niin johan katsotaan kummallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kaunis tai ei. Jos on sillä päällä, kaikki kelpaa.

Eli hän ei saa tavat ketään muuta kuin reikäänsä, kaverien ja sukulaisten, työkaverien ja naapureiden seurassa on aina paritteluvaara. Eikö hän saa liikkua ulkona ilman saattajaa?

Miehellä on parikin naiskaveria ja mua ei haittaa yhtään, että välillä käy niiden kanssa ulkona. Miestä kuitenkin selvästi vituttaa kun mä käyn ulkona yhden työkaverin kanssa. Työkaveri sattuu olemaan komea, lihaksikas ja tosi mukava. Ei auta, että mies on naimisissa. Mun mielestä olisi reilua jos molemmilla olisi samanlainen oikeus tavata kavereitaan.

Kotimiehen koulutuskurssilla kehoitetaan ostamaan suurten koirien turvaportti ja lukitsemaan ovet. Naapurustoon avataan syksyllä kotimies hoitola. Sinne voi viedä päiväksi hoitoon. Meillä on sosialisointikausi meneillään. Naispuolisia kotihengettäriä tavataan kotihengettärien miitissä. Muutoin kohtaaminen tapahtuu tiukassa katsekontaktissa ja luvalla.

Laimenettu etikkaliuos vilahtaa laukkuun varalta.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on parikin naiskaveria ja mua ei haittaa yhtään, että välillä käy niiden kanssa ulkona. Miestä kuitenkin selvästi vituttaa kun mä käyn ulkona yhden työkaverin kanssa. Työkaveri sattuu olemaan komea, lihaksikas ja tosi mukava. Ei auta, että mies on naimisissa. Mun mielestä olisi reilua jos molemmilla olisi samanlainen oikeus tavata kavereitaan.

Ja teillä molemmilla sellainen oikeus näköjään on, kun molemmat tapaavat kavereitaan.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on parikin naiskaveria ja mua ei haittaa yhtään, että välillä käy niiden kanssa ulkona. Miestä kuitenkin selvästi vituttaa kun mä käyn ulkona yhden työkaverin kanssa. Työkaveri sattuu olemaan komea, lihaksikas ja tosi mukava. Ei auta, että mies on naimisissa. Mun mielestä olisi reilua jos molemmilla olisi samanlainen oikeus tavata kavereitaan.

Eroa. Ei tuu kesää.

Minulle sopii olisi ongelma, koska ei meillä riitä yhteistäkääm aikaa miehen kanssa. Hyvä jos perheen yhteistä.

Olisi ihan hemmetin iso ongelma jos kaverit priorisoitaisi niiden ohi.

Vierailija kirjoitti:

Minulle sopii olisi ongelma, koska ei meillä riitä yhteistäkääm aikaa miehen kanssa. Hyvä jos perheen yhteistä.

Olisi ihan hemmetin iso ongelma jos kaverit priorisoitaisi niiden ohi.

No riittääkö sinulle kerran viikossa yhteistä aikaa vaikka illallisen merkeissä? Voihan kaverikin liittyä illalliselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle sopii olisi ongelma, koska ei meillä riitä yhteistäkääm aikaa miehen kanssa. Hyvä jos perheen yhteistä.

Olisi ihan hemmetin iso ongelma jos kaverit priorisoitaisi niiden ohi.

No riittääkö sinulle kerran viikossa yhteistä aikaa vaikka illallisen merkeissä? Voihan kaverikin liittyä illalliselle.

Mies käytännössä elää jo omaa elämäänsä kaverinsa kanssa. Mihin nyksää tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on parikin naiskaveria ja mua ei haittaa yhtään, että välillä käy niiden kanssa ulkona. Miestä kuitenkin selvästi vituttaa kun mä käyn ulkona yhden työkaverin kanssa. Työkaveri sattuu olemaan komea, lihaksikas ja tosi mukava. Ei auta, että mies on naimisissa. Mun mielestä olisi reilua jos molemmilla olisi samanlainen oikeus tavata kavereitaan.

Ja teillä molemmilla sellainen oikeus näköjään on, kun molemmat tapaavat kavereitaan.

Olisipa. Mies saa tavata kavereita niin usein kun haluaa ja jos mä tapaan työkaverini vapaa-ajalla noin kolme-neljä kertaa vuodessa niin mies kiukuttelee jo etukäteen ja on mustasukkainen. Tekisi mieli melkein valehdella, että tapaan jonkun naisystävän. Haluaisin kuitenkin mielummin olla rehellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on parikin naiskaveria ja mua ei haittaa yhtään, että välillä käy niiden kanssa ulkona. Miestä kuitenkin selvästi vituttaa kun mä käyn ulkona yhden työkaverin kanssa. Työkaveri sattuu olemaan komea, lihaksikas ja tosi mukava. Ei auta, että mies on naimisissa. Mun mielestä olisi reilua jos molemmilla olisi samanlainen oikeus tavata kavereitaan.

Ja teillä molemmilla sellainen oikeus näköjään on, kun molemmat tapaavat kavereitaan.

Olisipa. Mies saa tavata kavereita niin usein kun haluaa ja jos mä tapaan työkaverini vapaa-ajalla noin kolme-neljä kertaa vuodessa niin mies kiukuttelee jo etukäteen ja on mustasukkainen. Tekisi mieli melkein valehdella, että tapaan jonkun naisystävän. Haluaisin kuitenkin mielummin olla rehellinen.

Miehellä on oma lupa. Mikä suhteessa kiehtoo?

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on parikin naiskaveria ja mua ei haittaa yhtään, että välillä käy niiden kanssa ulkona. Miestä kuitenkin selvästi vituttaa kun mä käyn ulkona yhden työkaverin kanssa. Työkaveri sattuu olemaan komea, lihaksikas ja tosi mukava. Ei auta, että mies on naimisissa. Mun mielestä olisi reilua jos molemmilla olisi samanlainen oikeus tavata kavereitaan.

Hyvä ja hienoa toimintaa! Tyypillistä miehille tietty öykkärimäisyys ja sitten kun saa itse maistaa omaa lääkettään, niin ei olekaan enää kivaa....

Olen naimisissa oleva nainen. Onko ongelma, jos käyn lenkillä ja joskus muutenkin vietän vapaa-aikaa maahanmuuttajamiehen kanssa? Olen myös hänen suomen kielen opettajansa.

Ei ole ongelma, mutta miehelleni oli ongelma kun minä viihdyn nuorten miesten kanssa ja ne minun kanssani. Lykkäsin miehen ulkoruokintaan.

Meillä on puolin ja toisin ok käydä vaikka lounaalla vastakkaista sukupuolta olevan työkaverin kanssa, pärstäkertoimen laadusta huolimatta. Olen myös käynyt miehen kaverin kanssa syömässä joskus kun ollaan oltu työreissulla samassa kaupungissa. Ihan niin, että asiassa ei ole mitään salailua, vaan oon todennut omalle puoliskolle viestillä, että "lähetään nyt x:n kanssa syömään, palataan kun oon takas hotellilla". Samoin mies on joskus laittanut viestiä, että lähtee töiden jälkeen syömään kun heillä on sisaryhtiön henkilöt vierailulla, nähään illemmalla.

Molemminpuolinen luotto ja jos meistä jompikumpi on niin tyytymätön parisuhteeseen, että lähtisi jotain työkaveria testaamaan, niin eiköhän siinä tilanteessa voisi todeta, että kiitos kuluneesta noin viidestätoista vuodesta, eiköhän laiteta lusikat jakoon. En minä (tai tuo mies) mustasukkaisuudella tai epäluuloisuudella mitään voita.

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa oleva nainen. Onko ongelma, jos käyn lenkillä ja joskus muutenkin vietän vapaa-aikaa maahanmuuttajamiehen kanssa? Olen myös hänen suomen kielen opettajansa.

Ei oikeastaan muuta kuin se vaara, että voit saada tömäkkätä ja tyydyttävää etnistä patukkaa...

Oon tavannut miehiä jotka uskovat ja tietävät että mies ei ole naiselle koskaan pelkkä kaveri vaan haluaa aina enemmän . No samaisilla miehillä on ollut naispuoleisia ystäviä joita kuitenkaan eivät pidä sillä tavalla viehättävänä vaan hyvinä jätkinä eikä kuulemma ikinä menisi sänkyyn ym muuta . Että mitäpä uskoa . Itselläni on miespuolisia ystäviä jotka ovat kuin veljiä eikä välillämme ole mitään seksuaalista vaan silkkaa ystävyyttä .

Minä tuon välillä 10v nuoremman työkaverini meille baarista, vaimo näyttää nyrpeää naamaa mutta meitä se vain huvittaa. Että voikin olla lapsellinen vaimo, kuka on enää oikeasti noin ummehtunut ja mustasukkainen 2023. Käytöksellään osoittaa vain oman rajoittuneisuutensa, ei varmaan sanoisi mitään jos toisin miespuolisen työkaverin, mutta kun se on nainen niin se on eri asia? En tajua.