Keskustelua hoitoalasta ja sen epäkohdista

Samoja ajatuksia ja ajattelin että työpaikkaa vaihtamalla paranee - newsflash, ei parane riittävästi. Olen ollut töissä sekä esh, pth kaupungilla että nyt yksityisellä ja tuntuu että samaa pashaa se on eri paketissa. Työ imee kaiken elämänilon ja jaksamisen ja potilaatkin tuntuu aikaisempaa hankalammilta ja tuntuu että oman työuran (5v) aikana hankalat potilaat ja lähtökohtaisesti riitaa haastavien määrä on lisääntynyt. Haluaisin tehdä töitä somaattisten potilaiden kanssa mutta mt-keissit valtaa alaa ylenevässä määrin ja syö omaa työssäjaksamista kun yksityiselämässäkin on kuormittavia tekijöitä. Palkasta en edes viitsi puhua.

-sh myös

Miten se raha sitä kiirettä ja jaksamista edistää? Jaksuhaleja!

Olen pysynyt poissa hoitoalalta jo kauan, kun en tahdo ottaa pakkotahtisia rokotuksia. Koen olevani terveempi itse, kun kuuntelen kehoani ja otan vain itselleni tarpeelliset rokotukset.

Esim.  Otin kaksi annosta koronarokotetta puolen vuoden välein, en kiirehdityllä "hoitaja-aikataululla" ja silti sain näistä rokotteista ikäviä haittavaikutuksia. Sairastin koronan ja se meni hyvin, ilman haittoja, joten en ole suunnitellut, että ottaisin lisää koronarokotteita.

Toinen esim. En ole koskaan ottanut influenssarokotusta, mutta olen sairastanut sen kaksi kertaa. Kovaa kuumetta ja särkyjä 4 vrk ja ei jälkitauteja.

Sairastan mielluummin uudestaan kuin otan joka vuosi uuden rokotteen. Luotan luontaiseen immuniteettiini. Tämä sopii minulle parhaiten ja hoitajanakin minulla täytyisi olla oikeus päättää omasta kehostani! Muita rokotuksia en ole vastustanut, mutta kausirokotteet ovat menneet liiallisiksi jo silloin, kun tuli influenssarokotukset!

Vierailija kirjoitti:

Miten se raha sitä kiirettä ja jaksamista edistää? Jaksuhaleja!

Tässä myös hyvä esimerkki siitä miksi alalla työskentely alkaa kyllästyttää ihan kunnolla. Annat kaikkesi sen eteen että potilaat säilyttäisi oman toimintakykynsä ja terveytensä - oman jaksamisesi hinnalla - ja edes alan epäkohdista ei voi puhua ilman että joku maallikko alkaa urputtaa joko laitoshoitajien työkuormituksesta tai omasta näkemyksestään palkkoihin. Hoitoalallakin vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki joka ei tällä hetkellä kohtaa ja sen tietävät AIVAN KAIKKI jotka alalla olevat töissä. Pidän tosi vastenmielisenä tätä ilmiötä että alaa täysin tuntemattomat aukaisevat suuren suunsa ja yrittävät heikentää ja/tai hiljentää alan epäkohdista puhumisen. En myöskään ymmärrä miksi tämä viha kohdistetaan meihin työntekijöihin eikä niihin jotka resursseista päättävät -sairaanhoitopiirin johtoryhmään, kaupinginhallintoon ja loppupeleissä Eduskuntaan? Valittaisivat sinne kaiken tämän pahan olonsa.

-se äskeinen sh

Hyvä palkka motivoi uusia hoitajia opiskelemaan alalle ja nykyisiä pysymään siellä, silloin on enemmän hoitajia eli työ kevenee ja siitä maksetaan kohtuullista korvausta. Suuri osa keskeyttää opinnot kun toteaa että liian raskasta työtä ja palkka surkea koulutukseen nähden. Hoitotyössä olevat myös huomaavat että on helpompiakin keinoja saada jopa parempaa palkkaa tuhoamatta omaa terveyttään. 

Haastavien potilaiden lisäksi omaiset tekee oman osansa siinä ettei hoitajat jaksa, omaiset vaativat ihan kohtuuttomuuksia ja käyttäytyvät törkeästi. Olemme ikävästi välikätenä lääkärin ja omaisten välissä. 

Ja sitten kun saat homman toimimaan niin että niille potilaillekin jäisi enemmän aikaa taloon tulee uusi johtaja jollain hienolla tittelillä. Esim. laatujohtaja. Tämä uusi pomo keksii sitten asioita jotka ovat hänen mielestään jollain lailla väärin  - kuuntelematta ketään jolla on jotain sanottavaa asiasta. Tuloksena se että hoitajat yrittävät selvitä jollain lailla vielä näistä hienoista ideoistakin. Eli jos ennen hyppäsit tulessa olevan vanteen läpi muutaman kerran työvuoron aikana nyt saat hyppiä sen läpi monta kertaa samalla kun päällesi sataa jääpuikkoja. Allasi on loputon pudotus. On pakko alkaa miettiä omaa jaksamistaan eli etsiä toinen työ kokonaan toiselta alalta.

Vierailija kirjoitti:

Olen pysynyt poissa hoitoalalta jo kauan, kun en tahdo ottaa pakkotahtisia rokotuksia. Koen olevani terveempi itse, kun kuuntelen kehoani ja otan vain itselleni tarpeelliset rokotukset.

Esim.  Otin kaksi annosta koronarokotetta puolen vuoden välein, en kiirehdityllä "hoitaja-aikataululla" ja silti sain näistä rokotteista ikäviä haittavaikutuksia. Sairastin koronan ja se meni hyvin, ilman haittoja, joten en ole suunnitellut, että ottaisin lisää koronarokotteita.

Toinen esim. En ole koskaan ottanut influenssarokotusta, mutta olen sairastanut sen kaksi kertaa. Kovaa kuumetta ja särkyjä 4 vrk ja ei jälkitauteja.

Sairastan mielluummin uudestaan kuin otan joka vuosi uuden rokotteen. Luotan luontaiseen immuniteettiini. Tämä sopii minulle parhaiten ja hoitajanakin minulla täytyisi olla oikeus päättää omasta kehostani! Muita rokotuksia en ole vastustanut, mutta kausirokotteet ovat menneet liiallisiksi jo silloin, kun tuli influenssarokotukset!

Tämä! Porukkaa irtisanottiin jos ei halunnut ottaa pakkorokotetta. Aivan järkyttävää, mielestäni menee jo itsemääräämisoikeuden rajoittamiseksi, eihän millään muulla alalla ollut vastaavaa. Tuntuu että alaa hallitaan aivan mielivaltaisesti, tuo hoitajien lakko oli viimeinen naula arkkuun tällä alalla. Siis ei saada olla lakossa vaan keksitään laki sitä vastaan. Ja tämä että alaa vaihtaneita voitiin pakottaa takaisin hoitotyöhön valmiuslain aikaan. Aivan sairasta kun alkaa näin enemmän miettiä.

En ole hoitaja, mutta keskustelu on kiinnostava.

Kysyisin aloittajalta, joka on vasta muutaman vuoden ollut alalla: onko työ ollut ihan erilaista kuin oletit hakeutuessasi hoitajaopintoihin, vai onko koulutuksessa jotain pielessä?

Nämähän ovat jatkuvasti yleisestä debatissa esiin nousevia kysymyksen aiheita, kun yrittää käsittää tätä nykyistä hoitoalan kriisiä Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se raha sitä kiirettä ja jaksamista edistää? Jaksuhaleja!

Tässä myös hyvä esimerkki siitä miksi alalla työskentely alkaa kyllästyttää ihan kunnolla. Annat kaikkesi sen eteen että potilaat säilyttäisi oman toimintakykynsä ja terveytensä - oman jaksamisesi hinnalla - ja edes alan epäkohdista ei voi puhua ilman että joku maallikko alkaa urputtaa joko laitoshoitajien työkuormituksesta tai omasta näkemyksestään palkkoihin. Hoitoalallakin vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki joka ei tällä hetkellä kohtaa ja sen tietävät AIVAN KAIKKI jotka alalla olevat töissä. Pidän tosi vastenmielisenä tätä ilmiötä että alaa täysin tuntemattomat aukaisevat suuren suunsa ja yrittävät heikentää ja/tai hiljentää alan epäkohdista puhumisen. En myöskään ymmärrä miksi tämä viha kohdistetaan meihin työntekijöihin eikä niihin jotka resursseista päättävät -sairaanhoitopiirin johtoryhmään, kaupinginhallintoon ja loppupeleissä Eduskuntaan? Valittaisivat sinne kaiken tämän pahan olonsa.

-se äskeinen sh

Samaan olen törmännyt. Ja monesti vedetään se "hoitoala on kutsumusammatti ja olet sen itse valinnut". Noh en olisi valinnut jos olisin tiennyt miten epäinhimillisesti meitä kohdellaan joka suunnasta. Monet vanhemmat ihmiset sanoivat valmistuessani että oot valinnut hienon ja arvostetun ammatin niin edelleen mietin että millä tavalla meitä on tässä viime vuosina arvostettu. :DD

Kehollisen itsemääräämisoikeuden puuttuminen vie myös pois alalta. Rokotteiden valmistajat ja myyjät eivät voi olla 100%:sti oikeassa mistään, vaan viime kädessä päätöksen ottaa tai olla ottamatta rokote on oltava yksilöllä.

Potilasturvallsiuusperustelut ovat olleet välillä kaukaa haettuja. Koronarokote ei suojannut. Influenssan oireet oivat nopeat ja rajut, joten tyhmempikin hakeutuu heti lepoon, pois työstä. Omaisetkin tartuttavat ja samoin kaupan kassat. Kaikki eivät työskentele esim. keskosten tai tehohoidettujen parissa ja silti lähes kaikille ollaan työntämässä joka vuosi uusia rokotteita.

Osalla on lieviä fyysisiä esteitä ottaa rokote, mutta riski siitä, että remissiossa oleva oma tauti muuttuu oireiseksi, jos elimistöä  kuormitetaan tiheällä rokottamisella. Yllättäin joidenkin tautien sairastaminen tuntuu paremmalta, kuin niitä vastaan annettava rokotus. Työikäisen, melko perusterveen ihmisen keho hoitaa monet taudit ilman rokotusta paremmin.

Yksikin lääkäri voi sanoa liian painavan mielipiteensä tästä, vaikka päätöksen kuuluisi olla hoitajan itsensä. Kiristetään toimeentulon menetyksellä ja lasketaan tilastoja, jotta päästäisiin pätemään, että meillä on 100% rokotetut hoitajat täällä!

Vierailija kirjoitti:

En ole hoitaja, mutta keskustelu on kiinnostava.

Kysyisin aloittajalta, joka on vasta muutaman vuoden ollut alalla: onko työ ollut ihan erilaista kuin oletit hakeutuessasi hoitajaopintoihin, vai onko koulutuksessa jotain pielessä?

Nämähän ovat jatkuvasti yleisestä debatissa esiin nousevia kysymyksen aiheita, kun yrittää käsittää tätä nykyistä hoitoalan kriisiä Suomessa.

On erilaista todellakin. Harjoitteluissa ei edes saa kunnon kuvaa siitä kuinka paljon vastuuta yhtä hoitajaa kohden on laitettu työvuorossa. Yllätyksenä on tullut myös että normaaleiden työtehtävien lisäksi voidaan antaa todella työläitä vastuualueita omien töidesi lisäksi vaikka on haastavaa saada nuo normaalit työtehtävät jo tehtyä työajalla. Tästähän ei sitten saa mitään ylimääräistä korvausta ellei ole todella montaa vastuualuetta. 

Yllätyksenä tuli jo opiskeluaikaan miten kaksinaamaisia ja ilkeitä osa hoitajista osaa olla. Myös opiskellessa koulun opettajista osa oli aivan alalle kuulumattomia, vähäteltiin ettei sinusta hoitajaa tule kun et tätä opi ja  "opetettiin" että hoitajan tulee pystyä kestämään kaikki mentiinpä sitten vaikka henkilökohtaisuuksiin. Työkavereista ja heidän henkilökohtaisista asioista juorutaan selän takana, opiskelijoita arvostellaan kun he eivät ole kuulemassa ja esimiehet ei aina noudata vaitiolovelvollisuuttaan vaan yhtäkkiä koko työyhteisö tietää miksi olit sairaslomalla. 

Alan koulutus on murto-osa siitä mitä tulet sitten työelämään siirtyessä oppimaan. Jatkuvaa tenttien tekemistä ja koulutuksia kun valmistut. Nämä kaikki pitäisi hoitaa siinä muun työn yhteydessä jotta et saa pomolta huutoja. 

Vierailija kirjoitti:

Kehollisen itsemääräämisoikeuden puuttuminen vie myös pois alalta. Rokotteiden valmistajat ja myyjät eivät voi olla 100%:sti oikeassa mistään, vaan viime kädessä päätöksen ottaa tai olla ottamatta rokote on oltava yksilöllä.

Potilasturvallsiuusperustelut ovat olleet välillä kaukaa haettuja. Koronarokote ei suojannut. Influenssan oireet oivat nopeat ja rajut, joten tyhmempikin hakeutuu heti lepoon, pois työstä. Omaisetkin tartuttavat ja samoin kaupan kassat. Kaikki eivät työskentele esim. keskosten tai tehohoidettujen parissa ja silti lähes kaikille ollaan työntämässä joka vuosi uusia rokotteita.

Osalla on lieviä fyysisiä esteitä ottaa rokote, mutta riski siitä, että remissiossa oleva oma tauti muuttuu oireiseksi, jos elimistöä  kuormitetaan tiheällä rokottamisella. Yllättäin joidenkin tautien sairastaminen tuntuu paremmalta, kuin niitä vastaan annettava rokotus. Työikäisen, melko perusterveen ihmisen keho hoitaa monet taudit ilman rokotusta paremmin.

Yksikin lääkäri voi sanoa liian painavan mielipiteensä tästä, vaikka päätöksen kuuluisi olla hoitajan itsensä. Kiristetään toimeentulon menetyksellä ja lasketaan tilastoja, jotta päästäisiin pätemään, että meillä on 100% rokotetut hoitajat täällä!

Kyllä! Tuli myös mieleen tästä sairastamisesta, että myös näin koronan aikaan on velvoitettu työntekijää tulemaan puolikuntoisena töihin (tekemään fyysistä työtä). Ohjeistuksia on rikottu räikeästi riippuen siitä puuttuuko useampi työntekijä vai ei. Eli jos työntekijät ei riitä niin on ok ottaa se niiskuttava hoitaja sinne töihin vaikka ohjeistus on jäädä kotiin. Oireita myös vähätellään ja ei anneta sairaslomaa. Ja kyllä voisin kotona toimistotyötä tehdessä vähän flunssassa hoitaa työtehtäväni mutta fyysinen yö jossa syke nousee ja työskentelen riskiryhmien kanssa ei ole mielestäni oikein.

Olen tuo vissiin 2 ja 4-viestien sh ja vaikka minulta ei kysytty, vastaan silti. Toiselta alalta tulleena järkytyin kyllä miten hoitoalalla hyväksytään sellaisia toimintatapoja ja johtamistyyliä mikä ei olisi tullut kysymykseenkään aikaisemmissa työpaikoissani. Esim. juuri tuo huutaminen - olen törmännyt muutamallakin osastolla siihen että on esimies joka tosiaan huutaa työntekijöilleen. Minä en sellaisille ole jäänyt vaan karttanut näitä mutta oikeasti - aikuisille ihmisille ei huutaminen kuulu työyhteisöön eikä kyllä lapsillekaan. Sairaslomista syyllistetään ja yritetään vyöryttää sinulle syyllisyydentuntoa sellaisista asioista mistä ei sinulle makseta ja mistä en todellakaan ole vastuussa -esimies saattaa esim. ihan pokalla voivotella kuumeessa olevalle työntekijälle että nyt ei ole osastolla riittävää miehitystä ja Avi hermostuu. Ja omia oikeuksia yritetään polkea ihan mennen ja tullen eikä mitään lainvastaisia sääntöjä anneta kirjallisesti koska tiedetään ettei ne kestä päivänvaloa. Lomien sopimista pimitetään ihan viime hetkeen asti ja aivan älytöntä soutamista ja huopaamista.

Kaikki toimii miten toimii, työntekijät tekevät niitä näitä ja osaaminen on vähän sinnepäin (vanhat työntekijät eivät pääsisi koulun peruskursseja läpi sillä osaamisella mitä heillä on), johtaminen alkaa mättää noin vuodessa siitä kun rivityöntekijä irtautuu todellisuudesta johtohommiin. Missään kilpailutuksissa tai muissakaan päätöksissä ei ole päätä eikä häntää ja kaikki tehdään päin mäntyä muutenkin suunnittelupuolella. Tietojärjestelmät toimivat koko ajan huonommin, jos se nyt on edes mahdollista enää tässä konkurssissa. Siinä oma listani miksi meno on mitä on eikä siitä parane.

Tulee kyllä mieleen että me hoitajat ollaan jotain likaämpäreitä, joihin pomot, työkaverit, omaiset, potilaat ja lääkärit voi kaataa kaiken sontansa. Meitä voi syyllistää siitä että halutaan saada kohtuullista palkkaa, siitä että hoitajia ei ole tarpeeksi työvuorossa, siitä että halutaan poistaa ammattioikeudet tai olla lakossa. Annetaan kaikkemme työlle joka ei anna meille mitään ja missä toimitaan vaan pelinappuloina isojen setelitukkojen päällä istuville herroille. 

Olen 8 eli kysyjä, kiitos vastauksista. Vaikuttaa siltä, että sekä koulutuksessa että työtehtävissä suuri vastuu epäkohdista on hoitajataustaisten esihenkilöiden ja kouluttajien. Se on aika karmean tuntuinen kierre. Eikö sitä saada kuriin, ihmettelen. Miten hoitoalan nurja todellisuus ei ole alalle kuitenkin hakeutuvien tiedossa, kun on jatkuvasti julkisuudessa, kummastuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki toimii miten toimii, työntekijät tekevät niitä näitä ja osaaminen on vähän sinnepäin (vanhat työntekijät eivät pääsisi koulun peruskursseja läpi sillä osaamisella mitä heillä on), johtaminen alkaa mättää noin vuodessa siitä kun rivityöntekijä irtautuu todellisuudesta johtohommiin. Missään kilpailutuksissa tai muissakaan päätöksissä ei ole päätä eikä häntää ja kaikki tehdään päin mäntyä muutenkin suunnittelupuolella. Tietojärjestelmät toimivat koko ajan huonommin, jos se nyt on edes mahdollista enää tässä konkurssissa. Siinä oma listani miksi meno on mitä on eikä siitä parane.

Ihan hirvittää mihin tää ala ja Suomen terveydenhuolto on menossa. Ei pystytä hoitamaan enää kohta edes omia kansalaisia, tai no eihän me enää pystytä kun pitää jo Tanskaan laittaa lapsipotilaita. Omat kokemukset julkisesta terveydenhuollosta pelottaa näin ammattilaisen näkökulmasta. Niin puutteellista hoitoa ja tehdään vain mitä on pakko että säästetään aikaa ja rahaa kansalaisten terveyden uhalla. 

Vierailija kirjoitti:

Olen 8 eli kysyjä, kiitos vastauksista. Vaikuttaa siltä, että sekä koulutuksessa että työtehtävissä suuri vastuu epäkohdista on hoitajataustaisten esihenkilöiden ja kouluttajien. Se on aika karmean tuntuinen kierre. Eikö sitä saada kuriin, ihmettelen. Miten hoitoalan nurja todellisuus ei ole alalle kuitenkin hakeutuvien tiedossa, kun on jatkuvasti julkisuudessa, kummastuttaa.

Tähän itsekin haksahtaneena voin sanoa että hyvin koulut ja työpaikat markkinoi "monipuolista ja mielenkiintoista" alaa ja työtehtäviä. Monipuolista ja mielenkiintoista on kieltämättä ollut kun et tiedä missä olet minäkin päivänä työvuorossa ja että onko sinulla edes koulutuksen saanutta työkaveria työparina.  

Itselläni nyt vain tuosta yhdestä amk:sta kokemusta, mutta yleisesti on typerää että alan opiskelijoilla ei ole palkallisia harjoitteluja vaikka heitä käytetään ohjeiden vastaisesti työvoimana. Muissa amk-tutkinnoissa on tietääkseni palkalliset harjoittelut. 

väsynythoitsu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 8 eli kysyjä, kiitos vastauksista. Vaikuttaa siltä, että sekä koulutuksessa että työtehtävissä suuri vastuu epäkohdista on hoitajataustaisten esihenkilöiden ja kouluttajien. Se on aika karmean tuntuinen kierre. Eikö sitä saada kuriin, ihmettelen. Miten hoitoalan nurja todellisuus ei ole alalle kuitenkin hakeutuvien tiedossa, kun on jatkuvasti julkisuudessa, kummastuttaa.

Tähän itsekin haksahtaneena voin sanoa että hyvin koulut ja työpaikat markkinoi "monipuolista ja mielenkiintoista" alaa ja työtehtäviä. Monipuolista ja mielenkiintoista on kieltämättä ollut kun et tiedä missä olet minäkin päivänä työvuorossa ja että onko sinulla edes koulutuksen saanutta työkaveria työparina.  

Itselläni nyt vain tuosta yhdestä amk:sta kokemusta, mutta yleisesti on typerää että alan opiskelijoilla ei ole palkallisia harjoitteluja vaikka heitä käytetään ohjeiden vastaisesti työvoimana. Muissa amk-tutkinnoissa on tietääkseni palkalliset harjoittelut. 

Vain sellaisissa AMK-tutkinnoissa on palkalliset harjoittelut joissa on oikeasti työvoimapula ja harjoittelupaikka haluaa pitää työntekijän. Hoitoalalle tätä ei saada ikinä oli työllisyystilanne mikä hyvänsä (paitsi lääkäreille tottakai, kandikin saa 1500e kun katselee mitä valmiit lääkärit tekevät).

Vierailija kirjoitti:

Olen 8 eli kysyjä, kiitos vastauksista. Vaikuttaa siltä, että sekä koulutuksessa että työtehtävissä suuri vastuu epäkohdista on hoitajataustaisten esihenkilöiden ja kouluttajien. Se on aika karmean tuntuinen kierre. Eikö sitä saada kuriin, ihmettelen. Miten hoitoalan nurja todellisuus ei ole alalle kuitenkin hakeutuvien tiedossa, kun on jatkuvasti julkisuudessa, kummastuttaa.

Onhan se tiedossa. Etkö ole kuullut hoitajapulasta?

Kaikki aina hokee hoitajille että "no vaihda alaa äläkä valita" ja nyt kun ne tekevät niin, valitus vain yltyy..eihän me tarvita hoitajia selvästikään mihinkään, mitäpä siitä jos myöskään lääkäriin ei pääse hoitajapulan (ja lääkäripulan) takia.