Liiallinen kiltteys ja muiden miellyttäminen, miten päästä eroon?
Ei uskalla toteuttaa omia unelmia, koska lähipiirii ei niitä hyväksy.
Suostuu aina kaikkeen mitä toiset pyytävät.
Töissäkin pyrkii tekemään omat työt mahdollisimman äkkiä että ehtisi auttamaan muita.
Liiallinen kiltteys on todella haitallista itselle.
Miten tästä tavasta pääsee eroon?
Kokemuksia?
Kommentit (41)
Välit vaan poikki negatiivisiin pahaa oloa tuottaviin ihmisiin.
Aluksi ei helppoa, mutta pidemmän päälle kun pääset näistä eroon tulee lottovoittajan fiilis.
Ainoa keino on vaan päättää että nyt riittää. Eihän siinä muu auta kun alkaa tietoisesti sanomaan vastaan ja kieltäytymään.
Päätä etukäteen että mitä sanot. Älä selittele. Poistu tilanteesta.
Mitä haittaa kiltteydestä on ollut? Ihan mielenkiinnolla kysyn. Millaisissa tilanteissa sitä käytetään hyväksi?
Olet täydellinen orja!
T. kokoomus
Yritä ärsyyntyä aina jostain. Se auttaa.
Kristityillä on kiltti syndrooma mutta kyllä saa pitää puolensa ja puolustautua myös kun huomaa selvää rikollisuutta huumerikollisia parasta vaan ilmoittaa niistä varkaista.
Se, että sanot 'ei' ei tarkoita, että sinun tarvitsee olla töykeä. Opettelet vain ystävällisesti sanomaan, että nyt ei sovi. Sinun ei tarvitse myöskään vieraille ihmisille selittämään miksi ei käy. Jos vaikka et halua mennä johonkin kutsuille niin sanot vain, että kiitos paljon kutsusta, mutta valitettavasti en pääse tulemaan.
Minun piti laittaa välit poikki jopa vanhempiini, koska yrittivät määrätä ja puuttua joka asiaan. En vain enää jaksanut sitä.
Heidän mielestään valitsin väärän ammatin, asuinpaikkakunnan ja oikeastaan kaiken mitä olen elämässäni valinnut.
No myöhemmin pyysivät anteeksi ja asiat selvisivät.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa kiltteydestä on ollut? Ihan mielenkiinnolla kysyn. Millaisissa tilanteissa sitä käytetään hyväksi?
Ihmiset olettavat, että sinä olet aina valmis auttamaan heitä, jopa uhraamalla omat menot heidän vuoksi. Mutta he eivät kuitenkaan itse tee samaa sinun vuoksesi. Jokaisella on oikeus omaan elämään ja saada myös vastavuoroisuutta ihmissuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Minun piti laittaa välit poikki jopa vanhempiini, koska yrittivät määrätä ja puuttua joka asiaan. En vain enää jaksanut sitä.
Heidän mielestään valitsin väärän ammatin, asuinpaikkakunnan ja oikeastaan kaiken mitä olen elämässäni valinnut.No myöhemmin pyysivät anteeksi ja asiat selvisivät.
Aivan oikein toimittu. Liian kontrolloivat vanhemmat ovat pahinta myrkkyä nuorelle.
Mieti, miksi toimit noin. Mitä yrität sillä saavuttaa?
Opettele tunnistamaan omat tarpeesi ja jaksamisesi, ala arvostamaan itseäsi ja aseta oma hyvinvointisi ykköseksi. Muille ei todellakaan tarvitse olla töykeä tai röyhkeä. Terapiaa on alapeukutettu, mutta se on oikeasti se tehokkain keino. Oppisit siellä itsetuntemusta ja parempaa kommunikointia, jolloin sinusta ei tuntuisi että toiset hyväksikäyttävät "kiltteyttäsi".
En ymmärrä miksi joku haluaisi elää muita miellyttääkseen. Oma ainoa elämä, miksi tuhlata se tuolla tavalla?
Arvostamalla itseäsi. Toki voit opetella ja harjoitella ikäänkuin ulkoa tiettyihin tilanteisiin, miten napakka ihminen niissä toimisi. Mutta itsearvostuksen kautta oikea käytös tulee luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi joku haluaisi elää muita miellyttääkseen. Oma ainoa elämä, miksi tuhlata se tuolla tavalla?
Minä ymmärrän hyvin. Kasvatuksessa mennyt asioita pieleen. Hylkäämispelko ja matala itsearvostus.
Joskus se henkinen kasvu ja oman minän löytäminen vie vähän aikaa, ja uskallat uskoa omiin unelmiisi ja itseesi. Olet ihan hyvä sellaisena kuin olet, sun haaveesi on yhtä tärkeitä kuin muidenkin. Miksi siis pienentämään itseäsi? Se haastavin kohta on yleensä se, kun kasvat ulos liian kiltistä kuorestasi ja alat toteuttamaan omia juttujasi, että ympäristö haraa vastaan - koska "ethän sinä herranjestas voi tehdä niin!". Silloin kysytään juuri sitä kanttia ja luottoa itseesi. Älä luovuta siinä kohdin. Voi toki johtaa esim. avioeroon tms. rankempaan juttuun, mutta joskus kasvaminen vaatii rankat polut. Tsemppiä!
Minä pääsin vasta sitten, kun en kerta kaikkiaan enää jaksanut olla kaikkien auttaja ja myötäilijä. Siinä kohtaa sain nämä minusta hyötyneet kaikki silmilleni. Tulin haukutuksi, minua uhkailtiin toisen ihmisen itsemurhalla, julistettiin että joudun helvettiin ja muuta kivaa.
Siitä on nyt jo useampi vuosi, kun laitoin välit poikki pahimpiin pukareihin, ja pari vuotta, kun hankkiuduin eroon heidän myötäilijöistäänkin. Yritettiin minua sen jälkeenkin vielä painostaa rumasti eri kanavia, joten jouduin tukkimaan niitäkin.
Minulle oli aina hyvin tärkeää, että ihmiset ajattelisivat minusta myönteisesti, ja välttelin riitoja viimeiseen asti. Enää en välitä. Vaikka mitä tekisin, niin tulen kuitenkin haukutuksi, kun en vastaa vaatimuksia, niin haukkukoot siellä keskenään niin paljon kuin ehtivät.
Menopaussissa. En olisi ikinä voinut uskoa, miten paljon se estrogeeni pehmentää ja kiltteyttää naista. Nyt on ihan uskomaton määrä assertiivisuutta.