Sinä, joka elit ennen someaikakautta..

Asiat olivat paljon paremmin. Älypuhelimet ovat ihmiskunnan huonoin keksintö.

Kaikista parhainta oli kun sai olla tavoittamattomissa <3

Musta elämä oli yksinkertaisempaa ja helpompaa. Vertailukohteet löytyivät lähiympäristöstä tai korkeintaan kuvalehdistä, ei maapallon joka kolkasta klikkaamalla.

Tietovisapelien faktojen tarkistaminen oli saakurin hidasta, kun kiistatilanteissa piti alkaa kirjahyllystä pläräämään faktoja tietosanakirjoista. Yhden vastauksen todentamiseen saattoi mennä 30min. Nykyään googlesta saa sen 10:ssä sekunnissa.

Kyllä verrattiin mutta tosiaan niihin muihin oman koulun nuoriin, ei somen filttereillä muokattuihin täydellisyyden esittäjiin. Lapset sai olla rauhassa lapsia kun ei ollut älykännykkää tuijotettavana ja tuomassa aikuisten maailmaa liian nuorille.

Kyllä ihmiset kitisi ja valitti ennen someakin, nyt se vaan vaikuttaa kasvaneen ihan uusiin sfääreihin kun sekunneissa saadaan se oma rutina satojen, tuhansien silmille. Naiivit uskoo kaiken lukemansa ja lumipalloefektin lailla pienistä asioista nousee kohuja. 

Ja kyllä tuo, että kännykkä on kasvanut kiinni ihmisten käteen edelleen joskus hätkähdyttää. Ei voi syyttää pelkkää nuorisoa joka on älypuhelimien kanssa kasvanut vaan ihan joudun äidillenikin sanomaan, että voisiko olla somettamatta kahvipöydässä.

Toisaalta. Sanotaan, että äidit somettaa eivätkä ole kiinnostuneita lapsista esim puistossa. Miten tämä meni ennen? Isommat lapset laitettiin pienempien kanssa puistoon tai pihalle, puistossa äidillä saattoi olla se oma hetki sanomalehden kanssa. Aika on kullannut muistoja hieman tässä asiassa.

Koska olen elänyt aikaa ennen somepaineita, niin en häiriinny niistä itse, mutta ilmeisesti paine suorittaa ja saada katselijoita/tykkäyksiä aiheuttaa stressiä burnouttiin ja jopa kuolemaan asti. Sisältöä on tuotettava ja sillä on ihan hirveitä lieveilmiöitä mielenterveysongelmista vaarallisiin tiktok ym haasteisiin.

Olen 1989 syntynyt, ysärilapsi.

Vierailija kirjoitti:

Tietovisapelien faktojen tarkistaminen oli saakurin hidasta, kun kiistatilanteissa piti alkaa kirjahyllystä pläräämään faktoja tietosanakirjoista. Yhden vastauksen todentamiseen saattoi mennä 30min. Nykyään googlesta saa sen 10:ssä sekunnissa.

Ja puolet viehätyksestä puuttuu kun enää mielipideasioista voi kiistellä, Google paljastaa kaiken nippelitiedon.

Lomamatkan varaaminen oli monen kuukauden projekti ja silloinkin kohteen faktat perustuivat pelkästään jonkun matkatoimiston prosyyrin tietoihin, jossa kaikki paikat olivat paratiiseja....oikeasti eivät olleet.

Äkkilähtömatkoja tehtiin niin että mentiin kentälle sukset ja aurinkorantavaatteet mukana ja sitten kytättiin peruutuspaikkoja. Jos tuli aurinkomatka niin sukset jätettiin kentälle ja vanhemmat tai kaverit kävi ne hakemassa. Aivan sairaan rasittavaa ja aikaa viepää touhua.

Vierailija kirjoitti:

Tietovisapelien faktojen tarkistaminen oli saakurin hidasta, kun kiistatilanteissa piti alkaa kirjahyllystä pläräämään faktoja tietosanakirjoista. Yhden vastauksen todentamiseen saattoi mennä 30min. Nykyään googlesta saa sen 10:ssä sekunnissa.

Eikä se välttämättä ole oikein.

Minulle aika kokonaan ennen somea oli lapsuutta, ja lapsuuteni oli ihanaa aikaa, joten toki se oli parempaa kuin nykyään.

Mutta ei kovin kehno ollut se varhaisen "somen" aikakausikaan, joka ei tietysti vielä ollut somea sellaisena kuin sen nykyään tunnemme. Siis vanhanaikaiset keskustelufoorumit, sähköpostilistat, IRC ja muut chatit. Noissa jostain syystä tutustui ihmisiin ihan eri tavalla kuin nykysomessa, joka jää paljon pintapuolisemmaksi. Valtaosa ystävistäni on tuolta ajalta peräisin.

Vierailija kirjoitti:

Lomamatkan varaaminen oli monen kuukauden projekti ja silloinkin kohteen faktat perustuivat pelkästään jonkun matkatoimiston prosyyrin tietoihin, jossa kaikki paikat olivat paratiiseja....oikeasti eivät olleet.

Äkkilähtömatkoja tehtiin niin että mentiin kentälle sukset ja aurinkorantavaatteet mukana ja sitten kytättiin peruutuspaikkoja. Jos tuli aurinkomatka niin sukset jätettiin kentälle ja vanhemmat tai kaverit kävi ne hakemassa. Aivan sairaan rasittavaa ja aikaa viepää touhua.

Kyllähän tutut osasi vinkata jos joku paikka oli ollut kiva. Nyt kaikki on jo nähty netissä ennen paikan päälle pääsyä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle aika kokonaan ennen somea oli lapsuutta, ja lapsuuteni oli ihanaa aikaa, joten toki se oli parempaa kuin nykyään.

Mutta ei kovin kehno ollut se varhaisen "somen" aikakausikaan, joka ei tietysti vielä ollut somea sellaisena kuin sen nykyään tunnemme. Siis vanhanaikaiset keskustelufoorumit, sähköpostilistat, IRC ja muut chatit. Noissa jostain syystä tutustui ihmisiin ihan eri tavalla kuin nykysomessa, joka jää paljon pintapuolisemmaksi. Valtaosa ystävistäni on tuolta ajalta peräisin.

Ai että, vanhan ajan keslustelupalstat

Vierailija kirjoitti:

Asiat olivat paljon paremmin. Älypuhelimet ovat ihmiskunnan huonoin keksintö.

Älypuhelimet sinänsä jees. Some on perkeleestä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikista parhainta oli kun sai olla tavoittamattomissa <3

Saat olla nytkin. Oma valinta.

Mielestäni someaikakausi ei ole tehnyt elämää hankalammaksi, mutta somen käyttöni onkin edelleen yhtä rajallista, kuin Facebookin suomeenleviämisvuonna. Olin silloin 26-vuotias. Pikaviestimet tulevat ja menevät, niitä toki käytän useitakin, mutta niin käytin irkkiä ja uutisryhmiä sekä foorumeita ennen someakin. En sanoisi että sosiaaliseen elämäänkään on vaikuttanut merkittävästi, ysärillä tekstiviestit ja puhelut ajoivat saman asian.

Ehkä olen vaan kalkkis. Meemit menevät yli lujaa ja korkealta.

Illan viihdemenot katsottiin City-lehdestä (joo, ihan siitä printtilehdestä). Kännyköitä toki oli, mutta puhuminen oli kallista eikä sitä puhelinta ihan turhaan käytetty. Ennen kännyköitä pitä vain arvella missä kaveri on ja sinne piti sitten mennä katsomaan että josko löytyisi. Niitä pieniä leffamainoksia oli kiva tihrustaa hesarin takasivuilta ja liput piti hakea ihan fyysisesti paikan päältä. Mulla ei ollut edes mitään nettiä ysärillä, itse asiassa vasta 2005 hommasin oman netin. Oli niin paljon helpompi keskittyä asioihin silloin. Sitä tuli sivistettyä itseään lukemalla ja muutenkin tuli leppoisasti laahustettua aina paikan päälle tekemään kaikki jutut.

On kyllä todella ikävä niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Illan viihdemenot katsottiin City-lehdestä (joo, ihan siitä printtilehdestä). Kännyköitä toki oli, mutta puhuminen oli kallista eikä sitä puhelinta ihan turhaan käytetty. Ennen kännyköitä pitä vain arvella missä kaveri on ja sinne piti sitten mennä katsomaan että josko löytyisi. Niitä pieniä leffamainoksia oli kiva tihrustaa hesarin takasivuilta ja liput piti hakea ihan fyysisesti paikan päältä. Mulla ei ollut edes mitään nettiä ysärillä, itse asiassa vasta 2005 hommasin oman netin. Oli niin paljon helpompi keskittyä asioihin silloin. Sitä tuli sivistettyä itseään lukemalla ja muutenkin tuli leppoisasti laahustettua aina paikan päälle tekemään kaikki jutut.

On kyllä todella ikävä niitä aikoja.

Se netti katkeaa ja pääset palaamaan vanhoihin hyviin aikoihin, kun jätät pari laskua maksamatta.

Olin yliopistolla aloittamassa tätä koko paskaa 80-luvun alussa ja mitään hyväähän siitä ei seurannut.

  ~mummeli ~

Paljon paremmin oli ennen somea. Ihmiset juttelivat toisilleen ja olivat avoimempia. Nyky teinit kusee alleen jos joku sanoo moi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikista parhainta oli kun sai olla tavoittamattomissa <3

Saat olla nytkin. Oma valinta.

Joo, ei mullekaan kukaan ole laittanut viestin viestiä tänä vuonna. Ehkä saisin sitten viestin, jos jäisin töistä ilmoittamatta pois.