Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kiitos kaikille katulampuille!

Vierailija
21.04.2023 |

Tuotte valoa ihmisten elämään ja teette todella tärkeää työtä! Siellä te vain pylvästelette ja valaisette meidän tietä, säässä kuin säässä! Vaikka kesän suuntaan mennään ja aurinko viekin suuren osan työstänne, emme teitä unohda. Pimenevät syysillat nostavat teidät taas uuteen loistoon, kiitos!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liian kirkasta, häikäisee. Ilta on kuin päivä. 

Vierailija
2/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oi kiitos!

T. Yövalo kuutamolla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt ne taas tuolla urhoollisesti valaisevat askeliamme...

Vierailija
4/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen vanhaan, kun katulamput eivät vielä toimineet sähköllä, oli yksi ammatti katulyhtyjen sytyttäjä. Ne lamput toimi kaasulla kai? Tietääks joku? Ja niissä paloi tuli.

Joissain vanhoissa leffoissa noita näkee.

Vierailija
5/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://yle.fi/a/3-8459302

Suomen ensimmäiset katuvalot syttyivät 210 vuotta sitten

Syksyisenä iltana vuonna 1805 Turun kaduille sytytettiin noin 300 kynttilä- ja öljylyhtyä. 

Suomen ensimmäinen katuvalaistus syttyi Turkuun 15. päivänä marraskuuta 1805. Ensimmäisenä katuvalot syttyivät Turkuun, koska kaupunki oli Ruotsin vallan alla olleen Suomen hallinnollinen pääkaupunki. Turussa oli myös akatemia, ja se oli kolmanneksi suurin kaupunki sen ajan Ruotsissa.

– Kyse oli kaupunkilaisille langetetusta uudesta velvollisuudesta. Aloite tuli maaherralta, ja asiasta sovittiin maistraatin kanssa, arkkitehti ja historiantutkija Panu Savolainen kertoo.

– Myös kaupunkilaiset halusivat itse valaistuksen, koska kokivat hyvin ikäväksi kompuroida pimeässä pitkin syksyisiä katuja, Savolainen lisää.

Lyhtyjä sytytettiin kaupungin suurten ulosmenoteiden varsille Aninkaisten-, Uudenmaan- ja Hämeentulleihin asti. Myös kaupungin keskustan pienempiä katuja valaistiin.

– Noin kolmannes kaupungin tontinomistajista joutui noudattamaan uutta velvollisuutta, Panu Savolainen kertoo.

Tontinomistajat joutuivat itse teettämään lyhdyt. Osalla oli öljylyhdyt, ja he joutuivat maksamaan itse valaisussa käytettävän öljyn.

– Vastuu oli porrastettu talojen vaurauden mukaan. Vauraimmat joutuivat kustantamaan lyhdyn yksin, mutta oli myös kahden, kolmen ja jopa neljän talon lyhtyjä.

Jos lyhty oli vahingossa sammunut, langetettiin vastuulliselle 16 killingin sakko. Kokonaan sytyttämättä jäänyt lyhty toi 40 killingin rangaistuksen.

– Näitä tapauksia oli aika paljon, kun poliisi kulki pitkin iltaisia katuja ja listasi keiden kaikkien lyhty ei pala. Sitten kutsuttiin maistraattiin kuultavaksi valtava joukko ihmisiä, Panu Savolainen nauraa.

Vierailija
6/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/a/3-8459302

Suomen ensimmäiset katuvalot syttyivät 210 vuotta sitten

Syksyisenä iltana vuonna 1805 Turun kaduille sytytettiin noin 300 kynttilä- ja öljylyhtyä. 

Suomen ensimmäinen katuvalaistus syttyi Turkuun 15. päivänä marraskuuta 1805. Ensimmäisenä katuvalot syttyivät Turkuun, koska kaupunki oli Ruotsin vallan alla olleen Suomen hallinnollinen pääkaupunki. Turussa oli myös akatemia, ja se oli kolmanneksi suurin kaupunki sen ajan Ruotsissa.

– Kyse oli kaupunkilaisille langetetusta uudesta velvollisuudesta. Aloite tuli maaherralta, ja asiasta sovittiin maistraatin kanssa, arkkitehti ja historiantutkija Panu Savolainen kertoo.

– Myös kaupunkilaiset halusivat itse valaistuksen, koska kokivat hyvin ikäväksi kompuroida pimeässä pitkin syksyisiä katuja, Savolainen lisää.

Lyhtyjä sytytettiin kaupungin suurten ulosmenoteiden varsille Aninkaisten-, Uudenmaan- ja Hämeentulleihin asti. Myös kaupungin keskustan pienempiä katuja valaistiin.

– Noin kolmannes kaupungin tontinomistajista joutui noudattamaan uutta velvollisuutta, Panu Savolainen kertoo.

Tontinomistajat joutuivat itse teettämään lyhdyt. Osalla oli öljylyhdyt, ja he joutuivat maksamaan itse valaisussa käytettävän öljyn.

– Vastuu oli porrastettu talojen vaurauden mukaan. Vauraimmat joutuivat kustantamaan lyhdyn yksin, mutta oli myös kahden, kolmen ja jopa neljän talon lyhtyjä.

Jos lyhty oli vahingossa sammunut, langetettiin vastuulliselle 16 killingin sakko. Kokonaan sytyttämättä jäänyt lyhty toi 40 killingin rangaistuksen.

– Näitä tapauksia oli aika paljon, kun poliisi kulki pitkin iltaisia katuja ja listasi keiden kaikkien lyhty ei pala. Sitten kutsuttiin maistraattiin kuultavaksi valtava joukko ihmisiä, Panu Savolainen nauraa.

Olisi kiinnostavaa nähdä sellainen vaihtoehtomaailma, jossa sähkölaitteet eivät olisi mahdollisia. Millaisia mielenkiintoisia mekaanisia laitteita ihminen olisi silloin keksinytkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/a/3-8459302

Suomen ensimmäiset katuvalot syttyivät 210 vuotta sitten

Syksyisenä iltana vuonna 1805 Turun kaduille sytytettiin noin 300 kynttilä- ja öljylyhtyä. 

Suomen ensimmäinen katuvalaistus syttyi Turkuun 15. päivänä marraskuuta 1805. Ensimmäisenä katuvalot syttyivät Turkuun, koska kaupunki oli Ruotsin vallan alla olleen Suomen hallinnollinen pääkaupunki. Turussa oli myös akatemia, ja se oli kolmanneksi suurin kaupunki sen ajan Ruotsissa.

– Kyse oli kaupunkilaisille langetetusta uudesta velvollisuudesta. Aloite tuli maaherralta, ja asiasta sovittiin maistraatin kanssa, arkkitehti ja historiantutkija Panu Savolainen kertoo.

– Myös kaupunkilaiset halusivat itse valaistuksen, koska kokivat hyvin ikäväksi kompuroida pimeässä pitkin syksyisiä katuja, Savolainen lisää.

Lyhtyjä sytytettiin kaupungin suurten ulosmenoteiden varsille Aninkaisten-, Uudenmaan- ja Hämeentulleihin asti. Myös kaupungin keskustan pienempiä katuja valaistiin.

– Noin kolmannes kaupungin tontinomistajista joutui noudattamaan uutta velvollisuutta, Panu Savolainen kertoo.

Tontinomistajat joutuivat itse teettämään lyhdyt. Osalla oli öljylyhdyt, ja he joutuivat maksamaan itse valaisussa käytettävän öljyn.

– Vastuu oli porrastettu talojen vaurauden mukaan. Vauraimmat joutuivat kustantamaan lyhdyn yksin, mutta oli myös kahden, kolmen ja jopa neljän talon lyhtyjä.

Jos lyhty oli vahingossa sammunut, langetettiin vastuulliselle 16 killingin sakko. Kokonaan sytyttämättä jäänyt lyhty toi 40 killingin rangaistuksen.

– Näitä tapauksia oli aika paljon, kun poliisi kulki pitkin iltaisia katuja ja listasi keiden kaikkien lyhty ei pala. Sitten kutsuttiin maistraattiin kuultavaksi valtava joukko ihmisiä, Panu Savolainen nauraa.

Olisi kiinnostavaa nähdä sellainen vaihtoehtomaailma, jossa sähkölaitteet eivät olisi mahdollisia. Millaisia mielenkiintoisia mekaanisia laitteita ihminen olisi silloin keksinytkään.

Olihan niitä vaikka mitä mekaanisia laitteita, ennen sähköä.

Ne ovat vain jääneet unohduksiin.

Maailma toimi itse asiassa todella hyvin myös ilman sähköä.

Vierailija
8/8 |
21.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/a/3-8459302

Suomen ensimmäiset katuvalot syttyivät 210 vuotta sitten

Syksyisenä iltana vuonna 1805 Turun kaduille sytytettiin noin 300 kynttilä- ja öljylyhtyä. 

Suomen ensimmäinen katuvalaistus syttyi Turkuun 15. päivänä marraskuuta 1805. Ensimmäisenä katuvalot syttyivät Turkuun, koska kaupunki oli Ruotsin vallan alla olleen Suomen hallinnollinen pääkaupunki. Turussa oli myös akatemia, ja se oli kolmanneksi suurin kaupunki sen ajan Ruotsissa.

– Kyse oli kaupunkilaisille langetetusta uudesta velvollisuudesta. Aloite tuli maaherralta, ja asiasta sovittiin maistraatin kanssa, arkkitehti ja historiantutkija Panu Savolainen kertoo.

– Myös kaupunkilaiset halusivat itse valaistuksen, koska kokivat hyvin ikäväksi kompuroida pimeässä pitkin syksyisiä katuja, Savolainen lisää.

Lyhtyjä sytytettiin kaupungin suurten ulosmenoteiden varsille Aninkaisten-, Uudenmaan- ja Hämeentulleihin asti. Myös kaupungin keskustan pienempiä katuja valaistiin.

– Noin kolmannes kaupungin tontinomistajista joutui noudattamaan uutta velvollisuutta, Panu Savolainen kertoo.

Tontinomistajat joutuivat itse teettämään lyhdyt. Osalla oli öljylyhdyt, ja he joutuivat maksamaan itse valaisussa käytettävän öljyn.

– Vastuu oli porrastettu talojen vaurauden mukaan. Vauraimmat joutuivat kustantamaan lyhdyn yksin, mutta oli myös kahden, kolmen ja jopa neljän talon lyhtyjä.

Jos lyhty oli vahingossa sammunut, langetettiin vastuulliselle 16 killingin sakko. Kokonaan sytyttämättä jäänyt lyhty toi 40 killingin rangaistuksen.

– Näitä tapauksia oli aika paljon, kun poliisi kulki pitkin iltaisia katuja ja listasi keiden kaikkien lyhty ei pala. Sitten kutsuttiin maistraattiin kuultavaksi valtava joukko ihmisiä, Panu Savolainen nauraa.

Olisi kiinnostavaa nähdä sellainen vaihtoehtomaailma, jossa sähkölaitteet eivät olisi mahdollisia. Millaisia mielenkiintoisia mekaanisia laitteita ihminen olisi silloin keksinytkään.

Olihan niitä vaikka mitä mekaanisia laitteita, ennen sähköä.

Ne ovat vain jääneet unohduksiin.

Maailma toimi itse asiassa todella hyvin myös ilman sähköä.

Olihan niitä. Taskukello hyvä esimerkki korkeatasoisesta mekaanisesta koneesta. Pohdin vain, että mitä kaikkea muuta ihmiset voisivatkaan keksiä tuollaisessa maailmassa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kahdeksan