Lue keskustelun säännöt.
On erittäin surullista katsella liian kilttejä vanhempia.
19.04.2023 |
Vanhempia, jotka eivät kehtaa kasvattaa lapsiaan, koska he pelkäävät, että nämä saavat siitä mielipahaa. Seurauksena on kuitenkin se, että jälkipolvi alkaa hyppiä silmille. Eräänkin tuttavani 10-vuotias poika vastasi äidilleen näin, kun hän kysyi tältä, oletko jo tehnyt kotitehtäväsi: - Mitä v i t t u a se sulle kuuluu. (Sen jälkeen pojan äiti ryntäsi vessaan itkemään.) Miksi on tultu tähän? Miksi ollaan liian lepsuja kasvatuksen suhteen? Eivätkö nämä vanhemmat ymmärrä, että he tulevat tekemään suuren karhunpalveluksen lapsilleen? Minä en todellakaan ole mikään täydellinen vanhempi, mutta kyllä meillä sentään käyttäydytään siivosti ja tehdään, mitä käsketään - ja useimmiten käskemättäkin.
Kommentit (25)
Olisit sanonut koltiaiselle, että noin ei puhuta. Pitäisi olla enemmän "koko kylä kasvattaa" -meininkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan sanoa noin kummallekaan vanhemmista. Olisi pyöritetty tervassa ja höyhenissä. N45
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan sanoa noin kummallekaan vanhemmista. Olisi pyöritetty tervassa ja höyhenissä. N45
Saisin edelleenkin varmaan selkääni, jos sanoisin noin vanhemmilleni. :D
Peli on jo menetetty. Se menetettiin jo siinä vaiheessa kun äippä juoksi ekan kerran veskiin itkeskelemään. Ei voi muuta kuin toivoa että murkkuikä on suht rauhallinen. Jos ei, on huostaanotto edessä jossain vaiheessa.
Sais kyllä kakarat henkisesti hyvin hyvin turpaan jos yksikään ikinä haistattelis. Kukaan ei ole ikinä moista edes yrittänyt. Miksi tommoset edes sikiää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kanssa tuttu joka on kahden tytön äiti. Toinen on 10 ja toinen 8. Kun he alkavat nahistella äiti toteaa siihen todella lempeästi: "totelkaa". Mutta mitäs se auttaa? Lyö vaan vettä lisää myllyyn. Auktoriteetti on täysin hukassa.
Itse aikoinaan myös näin kun tommonen 10v pätkäs äitiään turpaan kyyneltä sekin vaan väänsi 10v myöhemmin kakara olikin huumepiireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on edustettuna nyt se toinen ääripää, joka ei sekään toimi. Kultainen keskitie on paras = rakkautta ja rajoja. Aikuisten oikeasti.
Sellaisia pikku mulkerokuninkaallisia niistä sitten kasvaa tuollaisista kuritta elävistä kakaroista, vähän kuin Game of Thronesin sadistinen lapsikuningas jonka myrkytyksestä sain suurta nautintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko tällaista jo 1960-luvulla? Kertokaahan, sen aikakauden lapset ja nuoret, jos satutte olemaan linjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on edustettuna nyt se toinen ääripää, joka ei sekään toimi. Kultainen keskitie on paras = rakkautta ja rajoja. Aikuisten oikeasti.
Höpöhöpö. Kyllä niille lapsille voi laittaa rajat ihan konstailematta. Eikä jonkun jantterin haistatteluja todellakaan kannata päästää ihon alle. Sanktiota vaan kehiin niin oppii olemaan. Saavutetut edut lähtee helposti, jos niitä ei osaa arvostaa. Esim puhelin, viikkoraha, viikonlopun karkit, yökyläilylupa jne. Kyllä teoilla on seurauksia ja herran pelko on viisauden alku.
Tarhantäti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peli on jo menetetty. Se menetettiin jo siinä vaiheessa kun äippä juoksi ekan kerran veskiin itkeskelemään. Ei voi muuta kuin toivoa että murkkuikä on suht rauhallinen. Jos ei, on huostaanotto edessä jossain vaiheessa.
Ei peli ole menetetty, mutta nyt tarvitaan uudenlaista otetta.
Olisin aina halunnut olla Ella Raines.
Saattaa muutakin olla perheessä vialla, jos lapsi puhuu tuolla tavoin vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tällaista jo 1960-luvulla? Kertokaahan, sen aikakauden lapset ja nuoret, jos satutte olemaan linjoilla.
Naapurin lapsilla oli oikein lempeä ja kiltti äiti. Jos piti kuria pitää, hän vain totesi, että odottakaas kun isä tulee kotiin. Ja lapset tutisivat sitten monta tuntia, miten käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tällaista jo 1960-luvulla? Kertokaahan, sen aikakauden lapset ja nuoret, jos satutte olemaan linjoilla.
Naapurin lapsilla oli oikein lempeä ja kiltti äiti. Jos piti kuria pitää, hän vain totesi, että odottakaas kun isä tulee kotiin. Ja lapset tutisivat sitten monta tuntia, miten käy.
Nykyään varmaan isätkin juoksee vessaan itkemään, kun lapsi sanoi pahasti :D
Vierailija kirjoitti:
Oliko tällaista jo 1960-luvulla? Kertokaahan, sen aikakauden lapset ja nuoret, jos satutte olemaan linjoilla.
Ei ollut. Lapset sai näkyä, mutta ei kuulua. Aikuisten mukana kuljettiin esim kylässä, mutta ei siellä lapset olleet suuna päänä, eivätkä määränneet tahtia. Lasten tuli sopeutua aikuisten maailmaan ja keksiä itse leikkejä ja tekemistä. Lapsia ei viihdytetty ja kuskattu hoploppeihin ja harrastuksiin, eikä lapsia yritetty miellyttää ja mielistellä, niinkuin nykyään tehdään. Kaikki toimii pikku-Ainon mielen mukaan ja koko perhe tanssii pikku-Leevin pillin mukaan. Kamalaa katsottavaa 😳 t. mummo -62
Mielensäpahoittaminen on nyt niin kovasti muotia.