Aloin riehumaan. Miten selitän uudelle ystävälle, ettei vika ollut hänessä?

Lapsuuden ystäväni oli samanlainen. Yhtäkkiä ei mistään iski raivarit. Teki omassa päässään kaikenlaisia johtopäätöksiä. No nyt ei ollakkaan nähty n. 20 vuoteen.

Vika ei ollut sinussa, olen henkisesti epätasapainossa, anteeksi kun riehuin.

Ja tarjoo vaikka pullakahvit vielä jos oikein pahasti tuli urpoiltua.

Jep niinkuin yllämainittu ehdoitti, oma kokemukseni oli kun sain vainoharhaista huutelua, niin tuli myös anteeksipyyntö ja ehdotus teelle myöhemmin, mutta kun sitten kysyin siitä näkemisestä, käskettiin töykeästi unohtaa hänen numeronsa viime kerran tapahtumien takia, jäin hieman epävarmaksi oliko hän siis nolo huonosta käytöksestä vaiko yhä psykoottisen epäluuloinen, jonka takia yhä pelkään häntä. Joten olisi varmasti hyvä tehdä asiat selväksi.

Ehkä saisit sopivampia ystäviä mielisairaalasta? Ei varmaan tarvi niille selitelläkään käytöstäsi.

Err ei me hullutkaan kaikkea oteta vastaan.