Olenko kamala ja epäreilu kun haluaisin asua aviomieheni kanssa eri asunnoissa
En vain halua asua hänen kanssaan enää. En halua enää joutua jonottamaan hänen takia suihkuun, en jaksa siivota hänen kokkailujen jälkiä, en jaksa kuunnella hänestä tulevaa melua, en jaksa hänen iltaista seurankaipuuta jne kymmenen vastaavaa syytä vielä lisää. Tiivistettynä haluan olla rauhassa ja elää rauhassa kotonani, päättää itse kotini asiat. Ei minulla silti ole tarvetta erota hänestä. Meillä on kuusivuotias lapsikin. Olen miettinyt ratkaisuksi, että jatkaisimme naimisissa ja yhdessä, mutta asuisimme eri asunnoissa.
Olenko kamala ja epäreilu kun haluaisin näin? En uskalla suoraan ehdottaa, pelkään että toinen loukkaantuu ikihyviksi. Vähän vihjasin idea siitä että ei olisi pakko asua koko elämää vain saman katon alla, mutta mies torjui idean täysin mahdottomana. Miten saan hänet innostumaan ideasta?
Kommentit (51)
Mikä mt-diagnoodi sinulla on, jos ei, käy hakemassa.
Ei. Olet järkevä. Liitollanne on mahdollisuus kestää.
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttäytyä yhtä häiritsevästi häntä kohtaan kuin hän käyttäytyy sua kohtaan. Pian pääsette yhteisymmärrykseen eri kodeista.
Vakavasti puhuen, miehet ei koskaan suostu tuohon, koska heille on ratkaiseva etu asua yhdessä naisen kanssa.
Teit virheen kun muutitte yhteen, nyt kärsit seuraukset.
Ei se alussa tuntunut virheeltä. Halusin muuttaa yhteen. En olisi perhettä suostunut perustamaan edes, jos ei oltaisi silloin asuttu yhdessä. Mutta nyt kymmenen vuotta yhdessä asuttua en vain enää jaksa enkä halua, siis jakaa kotia. Päivä päivältä enemmän haluan oman kodin, oman rauhan (jostain syystä lapsi ei yhtään kuitenkaan häiritse rauhaani, vain mies). Ap
Samat fiilikset. Mua ärsyttää eniten, kun hänen päivärytminsä on paljon myöhäisempi kuin minun ja joudun odottelemaan häntä joka päivä. Siis perusasioista: milloin syödään, milloin lähdetään ulos jne. Tällä viikolla heräsin aamu kahdelta siihen kun mies kolisteli keittiössä ja sitten rapisteli sipsipussia.
Et ole. Tee se, sinun ja lapsesi vuoksi.
Ainoa tapa on löytää miehelle uusi kodinhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset. Mua ärsyttää eniten, kun hänen päivärytminsä on paljon myöhäisempi kuin minun ja joudun odottelemaan häntä joka päivä. Siis perusasioista: milloin syödään, milloin lähdetään ulos jne. Tällä viikolla heräsin aamu kahdelta siihen kun mies kolisteli keittiössä ja sitten rapisteli sipsipussia.
Sipsejä yöllä??
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Tee se, sinun ja lapsesi vuoksi.
Ja jos mies ei tätä hyväksy, niin vaihtoehto on ero.
Me olemme asuneet eri asunnoissa vuosikausia. Emme tosin ole naimisissa eikä meillä ole aikomusta mennäkään koska se ei ole nykyaikaa. Olemme kuitenkin sitoutuneita toisiimme ja suhde toimii loistavasti. Olemme aina yhdessä kun se kummallekin sopii ja elämä on hyvin helppoa. Yritimme alussa asua samassa asunnossa mutta huomasimme pian että kummallakin oli eri tavat ja aikataulut joten näin on parempi.
Mä lähtisin ensin vaatimaan että mies siivoo omat jälkensä eikä mekkaloi tolkuttomasti. Aikuinen ihminen. Ja että saat tarvitessasi omaa rauhaa. Halvempi ratkaisu jos puhe menee perille. Ehkä joudut lyömään nyrkkiä pöytään kun olet hoitanut kuin toista lasta sitä ukkoa noin kauan. Vasta jos ei mene niin sitten vois harkita väistökämpän hommaamista.
Mihin sitten edes sitä miestä tarvitset? Jos ei edes samaan talouteen kuluja jakamaan.
Kyllä tuossa ero on tulossa. Mitään ei enää ole tehtävissä.
Oikea kohtaaninen kirjoitti:
Kuulostaa ettette nyt kohtaa oikeasti.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Argh, taas sinä trollaamaassa.
Vierailija kirjoitti:
Mihin sitten edes sitä miestä tarvitset? Jos ei edes samaan talouteen kuluja jakamaan.
Oletko kuullut rakkaudesta?
Ostakaa sellainen talo asunto, minkä voi jakaa kahtia. Se olisi lapselle iisimpää eikä tuntuisi niin erolta.
Miehet ajattelevat asioista usein eri tavalla toisin sanoen tarvii vaimolta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.
Varmasti kannattaa ottaa nätisti puheeksi ja antaa miehelle aikaa uusien asioiden sisäistämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ajattelevat asioista usein eri tavalla toisin sanoen tarvii vaimolta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.
Varmasti kannattaa ottaa nätisti puheeksi ja antaa miehelle aikaa uusien asioiden sisäistämiseen.
Ei miehet opi uusia asioita. Isompi asunto vaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ajattelevat asioista usein eri tavalla toisin sanoen tarvii vaimolta kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.
Varmasti kannattaa ottaa nätisti puheeksi ja antaa miehelle aikaa uusien asioiden sisäistämiseen.
Tarpeeksi nätisti kun sanoo niin se ei välitä yhtään. Jämpti pitää olla, mikä on ihan eri juttu kuin ruma köytös.
Ala käyttäytyä yhtä häiritsevästi häntä kohtaan kuin hän käyttäytyy sua kohtaan. Pian pääsette yhteisymmärrykseen eri kodeista.
Vakavasti puhuen, miehet ei koskaan suostu tuohon, koska heille on ratkaiseva etu asua yhdessä naisen kanssa.
Teit virheen kun muutitte yhteen, nyt kärsit seuraukset.