Te joiden vauvat eivät huolineet pulloa!

nokkamuki ja tuttipullo on ihan turhia

Nokkamukista ovat oppineet hörppimään puolivuotiaana sen verran että mitään ongelmaa ei ole ollut muutaman tunnin poissaolon aikana. Ei vauva sellaisessa ajassa nälkään/janoon kuole...

siihen saakka olin aika kiinni vauvassa. Kiinteiden aloitus toki toi tähän vähän hlpotusta.



Näin kaikkien kolmen kohdalla.

puolivuotiaana joi nokkamukista vettä. Menot oli aina sovitettava ruokailujen mukaan, sillä tissit olivat muualla. Seuraavat lapset olen totuttanut tuttiin ja pulloon myös, vahingosta viisastuneena.

jotka eivät ottaneet pulloa eivätkä tuttia (tai tokalle ei kai edes ikinä tarjottukaan kumpaakaan). Molemmille annettiin vettä nokkamukista, kun aloittivat soseruuat, eli n. 4 kk iässä.

Aloin totuttaa "ei-nänniin" rintakumin kanssa huijaamalla.

Sitten alkoikin huolia erästä tuttipullomallia ja siitä se sitten laajeni kaikkiin.

Ikää oli jotain 4kk kun alkoi sujua.

ei toistaiseksi ole huolinut pulloa. Tuttia tyttö kyllä syö.

Tyttö nyt siis 5kk., eikä kertakaikkiaan suostu syömään pullosta. Kaikenlaiset pullot ja muut on testattu.

Mutta hyvin olen kuitenkin voinut käydä esim. jumpassa, kuntosalilla tai kaupungilla itsekseni.

Syöttövälit ovat olleet n.3 tuntia päivällä ja siinä ajassahan ehtii vaikka mitä tehdä. Että muutaman tunnin menot onnistuvat kyllä vaikka ette saisikaan pullosta syömään. Ja suosittelenki omaa aikaa, vaikkakin lyhyttä, oman jaksamisesi kannalta :)

Kuopus ei huoli pulloa, aloitettiin soseet 4kk vanhana ja nokkamukin opettelu samoin. Mahdollistaa siis mullekin vapaata. Eipä tuossa, jos korvikkeet ei uppoa, ole muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa soeet ajoissa ja opetella veteen mukista...

ja kannattaa totuttaa vauva olemaan isan kanssa. Usein vauva kylla sitten huolii muustakin ruokaa/juomaa kuin tissista, jos luottamus hoitajaan on olemassa.



Mun vauva ajoittain ei suostu ottaa pulloa, mutta vaikka multa ja isalta joisikin vaikka lasin reunasta (kokeiltu, onnistuu vaikka on vasta 5kk), ei vieraan ihmisen kanssa kuin itke ja itke... Sama oli myos aluksi isansa kanssa, oli niin hadissaan ettei rauhoittunut. Nyt kylla isa ja aiti alkaa olla tasaveroisia, silta ainakin tuntuu. Vauva yleensa yrittaa koputella isankin rintamusta, josko saisi tisua. Ja yksi aamu isa herasi siihen, etta vauva oli vieressa masullaan ja kurotti nuolemaan hanen nanniaan, josko saisi ruokaa. Yleensa vain kasin kopeloi.

joista vanhimmalle yritettiin pulloa ja tuttia, mutta siitä ei tullut mitään. Lopuille ei sitten muistaakseni edes pulloa tarjottu kun ei sellaista talosta löytynyt. Hörpytystä

nokkamukista, se taisi toimia parhaiten. Mutta kyllä sitä lapsessa aika kiinni oli....

ykkonen taas oppi jo laitoksella. ei siina mitkaan niksit auttaneet. rupesivat sitten juomaan ihan lasisesta lasista. mutta kylla sa voit kuntosalilla kayda tai olla muutaman tunnin poissa vaikkei oppisikaan, ei isomman lapsen tarvitse koko ajan juoda. lisaksi hatatilanteessa voi suuhun ruiskuttaa nestetta vaikka ruiskulla jos ei muu kelpaa.

viiden lapsen kokemuksella ei olla ensimmäisten yritysten takia yritetty enää pullolle ketään. Ensimmäisen vuoden ajan siis olen ollut hyvin sidoksissa imetykseen ja lapseen, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, ettei kaduta!



Mies osallistui muuten hoitamiseen tosi aktiivisesti, ja pääsin harrastuksiinikin vauvojen ollessa meljo pieniä niin, että imetin kunnolla vauvan, sitten vauva vaunuihin ja mies ulkohommiin vaunujen ja isompien lasten kanssa. Näin usein saatiin 1-3 tunnin unipätkä tähän ja minä ehdin mainiosti omille menoilleni. Riskinä tietysti oli, että vauva päättikin nukkua pikku-unet vain ja heijaaminen ei enää auttanut uusiin uniin. Sitä varten meillä oli jääkaapissa lasissa pieni tilkka samana aamuna lypsettyä maitoani, ja mies sitten sitä antoi välillä lusikalla ja välillä hörppyytti mukin reunasta. Useinmiten miehen kanssa kyllä vauva ei ollut niin vaativa kuin olisi ollut jos maidontuoksuinen äiti olisi ollut kotona.



Hankaluutena tässä tietysti oli, että minä en voinut sopia mitään tarkkoja aikatauluja, koska pääsin lähtemään vasta silloin kun tankkausimetys vauvalle sattui sopimaan ja joskus piti lähteä vähän kesken jostain kylästä tai liikuntajutusta pois. Mutta hyvin pitkälle näillä järjestelyillä kyllä pärjättiin kaikki tyydyttävällä tavalla. Ja edelleen, jälkeenpäin ajateltuna aika oli tosi lyhyt, vaikka silloin saattaakin tuntua sidotulta ja pitkältä.



Meillä ei soseita kuitenkaan annettu ennen 5-6 kk ikää, kun emme katsoneet niitä tähän tilanteeseen sopivaksi avuksi. Nokkamukista opetimme juomaan vettä tarvittaessa samoihin aikoihin, kun soseiden ja sormiruuan syönti alkoi myös onnistua, eli reilusti puolen vuoden jälkeen muistaakseni kaikilla lapsilla. Kaikki oppivat myös alle vuoden ikäisenä juomaan venttiilimukista hyvän imuotteen takia, eli siitä olisi voinut korviketta juottaa jos olisi halunnut.

imetin 10 kk ikään ja siitä lähtien joi nokkamukista.