Onko tuntemattomat koskaan auttaneet sinua?
Miten?
Nyt voisi vaikka heitellä kiitoksia tuntemattomille, jotka ovat tavalla tai toisella teitä auttaneet tai ilahduttaneet!
Itse ilahduin eräänä talvipäivänä jolloin oli juuri satanut hirveä määrä lunta ja odottelin bussin saapumista pysäkillä. Mietin jo etukäteen että kuinka ihmeessä pääsen rattaiden kanssa järkyttävän kokoisen lumikasan yli bussiin ja kun bussi sitten tuli niin bussin ja lumikasan väliin jäi vielä iso pudotus. Ajattelin jo hetken että ei tule mitään mutta juuri silloin tuntematon keski-ikäinen mies bussista ryntäsi auttamaan. Hämmentyneenä sanoin vain että kiitos paljon, mutta jälkeenpäin mietin että se oli oikeasti todella hieno ele, joten kiitos vielä.
Kommentit (16)
Olen auttanut tuntemattomia ja hyvä fiilis. "Kiitos" riitti ja matka jatkui.
Sain kyydin rautatieasemalta sairaalalle kun olin matkalla tervehtimään sairaalassa olevaa ystävää ja kysyin parkkipaikalla ohjeita lähimmälle bussipysäkille.
Viikoittain saan apua kun kuljen helsingin katuja, aina kuuluu voinko auttaa, tarvitsetko apua, etenkin nuoret on kunnostautuneet auttamaan kärttyistä mummoa.
Mitä nyt äkkiseltään tulee mieleen on
-Talutin pyörääni, josta oli rengas tyhjentynyt, ja ohikulkeva mies pysähtyi auttamaan ja pumppasi renkaani.
-Töistä tullessani illalla bussikorttini ei ollutkaan latautunut, ja bussissa oli nettikatkos (?), eli ei voinut maksaa lähimaksullakaan. Kuski päästi silti kyytiin. Onneksi, koska en olisi ollut varautunut pitkään kävelyyn kylmässä.
-Vähän vakavampi: olin nuorempana saanut tyrmäystippoja juomaani, aloin hoiperrella ja oli vaikea ymmärtäää mitä tapahtuu. Nopeasti siinä oli joku mies taluttamassa, otteet oli kuitenkin vähän turhankin pikaiset, eikä mies kysellyt mitään olostani tai siitä miten pääsen kotiin. Joku tuntematon nainen hoksasi tilanteen, ja väitti tuntevansa minut. Sain kerrottua osoitteeni, ja nainen tilasi taksin, johon tuli itse mukaan varmistamaan, että pääsen kotiin. Soitti myös puhelimestani ystäväni paikalle vahtimaan, että olen kunnossa.
Olin ostanut suurehkon riippukeinutuolin pahvipakkauksessaan plus muita ostoksia päälle. Pyörällä liikkeellä enkä millään meinannut saanut aseteltua tavaroitani pyörän päälle, tippuivat koko ajan ja etenin hitaasti metrin välein tavaroita noukkien. Murisin siinä jo ärräpäitä,kun joku tuntematon nainen tuli nostamaan ison, ties monennenko kerran tippuneen paketin maasta ja kysyi,voisiko jotenkin muuten auttaa. Sanoin vain hämmentyneenä kiitos, selviän kyllä,mutta kaunis ele lämmittää mieltä vielä vuotta myöhemminkin :)
Olin juuri muuttanut uuteen kotiin, eronnut 2-vuotiaan vilperin yh.
Kävelin pientä metsätietä muksun kanssa kun vastaan ajoi auto josta puolituttu mummo ojensi minulle 5 litran ämpärin täynnä juuri keräämiään vadelmia. Ihmettelin ja toppuuttelin mutta hän päättäväisesti marjat antoi ja tokaisi että "sinulla on muutakin tekemistä nyt kuin marjastaa"
Tulin tosi iloiseksi eleestä ja ihanasta lahjasta.
Kiitos vielä sinne pilven päälle...
Vierailija kirjoitti:
Olen auttanut tuntemattomia ja hyvä fiilis. "Kiitos" riitti ja matka jatkui.
Toki näinkin päin saa kertoa tarinoita :)
Muutama vuosi sitten yksi mies antoi lisävirtaa autoon ja siitä kiiteltiin kovasti koska paikka mihin auto hyytyi oli syrjässä ja ehti jo tulla pelko että sinne jäätiin.
Ennen mitään appeja tai muita joskus ysärinlopulla ajeltiin autolla kaverin kanssa. Nähtiin nainen, joka oli liukastunut ja loukannut jalkansa. Otettiin hänet kyytiin ja vietiin sairaalaan
Iltavuoron jälkeen hörpin olutta bussipysäkillä Puhoksen edustalla lumisena marraskuun iltana. Klo n. 22:30
Puhoksen parkkipaikalta lähtenyt täysin tuntematon ~50v mies hienossa mersussa pysähtyi pysäkille ja kyseli matkani suuntaa.
Tarjosi puolta nuoremmalle, pitkätukkaiselle ja karvaiselle duunarijuipille, joka litkii kaljaa tölkistä kyydin kotiin sillä ehdolla etten läikyttänyt kaljaani hänen autossaan.
Aivan käsittämätöntä sillä hetkellä, kaveri varmaan tuumasi että on kelju odotella lumisateessa bussia.
Se taisikin olla ainoa kerta kun tuntematon henkilö pyytteettömästi minua auttaa,
M31
Sitä ei edes auttaessaan välttämättä ymmärrä kuinka paljon se toiselle merkitsee. Itsellekin tulee hyvä mieli kun voi olla avuksi.
Oltiin lasten kanssa menossa uimalaan kuumana kesäpäivänä suoraan tarhan jälkeen. Jonottaessamme kassalle minulle selvisi, että korttimaksu ei käy. Lähimmälle automaatille olisi ollut toista kilometriä matkaa. Joku juuri ulostuleva pariskunta maksoi meidät sisään.