Erottu, parempi yksin, silti miehen uusi suhde sattuu
Minusta aika yllättävää, että ex:n uusi suhde tuntuukin näin pahalle. Vaikken missään tapauksessa haluaisi häntä takaisin. Vaikka tiedän, että uudessa suhteessa nyt asiat varmasti ihanasti, mutta eiköhän se totuus siinäkin jossain vaiheessa iske.
Onko osa syy se, että tiedän minua haukuttavan paljon ja minusta kerrottavan perättömiä asioita?
Onko syy se, että pelkään uuden ihmisen vievän paikkani lasteni elämässä?
Onko syy se, että suhde mitä todennäköisemmin alkoi jo meidän liittomme aikana?
Tai se, että tuntuu tosi pahalle että tämä uusi ihminen pääsee nauttimaan minun vanhasta kodista, ihanasta terassista, paljusta, keittiöstä, tilavasta kylpyhuoneesta jme. Minun itseni jouduttua lähtemään kämäseen vuokrakämppään.
En tiedä. Mutta olen yllättynyt näistä omista tuntemuksistani.
Ihan surkea fiilis. Olen jotenkin huono ja epäonnistunut, kun en kelvannut.
Kommentit (15)
Älä katso taaksepäin missä on menneisyys;
Keskity tulevaisuuteen ja tässä & Nyt!
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Krapula.
Krapula on tosiaan ihan luonnollista suurten päätösten jälkeen.
Johtunee siitä, että olit helposti korvattavissa.
Oli joku syy olla yhdessä. Sitä ikävöit. Mutta eropäätös oli oikea, joten kohti parempaa tulevaisuutta.
Nyt keskittyy lapsiin ja omaan elämään. Tottakai uusi suhde on ihanaa voi uusi nainen olla miehellesi parempi kuin sinä. Sinun nyt tarvii kuitenkin vain keskittyä omaan elämään ja tehdä siitä hyvä.
Puhu läheisillesi, jos vaivaa nuo perättömät puheet. Exälläsi ei ole asiat hyvin, jos sinusta pitää valehdella. Yrittää saada sinusta suhteen pahiksen. Ei sinun tarvitse olla exäsi kanssa missään tekemisissä.
Tuohan on ihan normaalia ja yleistä. Tulee ikäänkuin erosurun toinen aalto kun ex jatkaa eteenpäin. Joskus varsinainen eron käsittely alkaa vasta siitä. Itsellenikin kävi niin.
Ex tekee hallaa itselleen kun siirtyy nopeasti uuteen suhteeseen. Ja vielä teidän yhteisessä kodissa! Sori, ei tule onnistumaan. Sinulla on parempi mahdollisuus päästä oikeasti eteenpäin, vaikka nyt alussa on surkea olo. Paljon tsemppiä täältä ja pää pystyyn!
Tunteita tulee, oli muutos mikä hyvänsä. Ex menetti terveytensä, tajusin, ettemme ole nuoria enää ja aloin surra pieleen menneitä haaveita ja pelätä joutuvani yksinhuoltajaksi. Ja olihan hän minun tärkein ihmiseni niin pitkään.
Onneksi kertakäyttökulttuuri ei oikeasti ole totta ihmisten välillä, jos puhutaan normaaleista ihmisistä. Kamalaahan se olisi, jos voisimme tunteitta porskuttaa loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on ihan normaalia ja yleistä. Tulee ikäänkuin erosurun toinen aalto kun ex jatkaa eteenpäin. Joskus varsinainen eron käsittely alkaa vasta siitä. Itsellenikin kävi niin.
Juurikin näin. Oma pitkä 15 vuoden parisuhde päättyi, ensimmäiset kuukaudet ei ehtinyt edes ajatella exää kun piti järjestellä omaa elämää. Sitten kun muutot oli muutettu ja tilanne tasaantunut, tällä aikaa exä oli löytänyt uuden ja oma "surutyöni" vasta alkoi. Eli täysin normaalia.
Ps. Exäni erosi tästä uudesta suhteesta puolen vuoden kuluttua, eli taisi olla sellainen kuuluisa laastarisuhde. Ja kyllä, tunsin tästä pienoista vahingoniloa.
Joo, pitää vaan elää omaa elämää eteenpäin. Ja antaa ex:n elää omaansa. Pysytellä mahdollisimman etäällä heistä. Hoitaa vain pakolliset lasten asiat.
Kait tämä aikanaan helpottaa. Aika auttaa ja kaikkeen tottuu, paskaankin.
Kai se on ihan luonnollista. Itse olen eronnut useampi vuosi sitten, ja molemmilla meillä uudet, hyvät suhteet. Matkustelimme paljon, eikä Euroopassa olen paljon paikkoja missä emme olisi käyneet yhdessä. Välillä näissä paikoissa tulee surullisen haikea olo, koska olimme onnellisia silloin, mutta se menee ohi, enkä kaipaa entistä suhdetta. Nyt luon uusia muistoja uuden ihmisen kanssa, ja hyvä näin.
No miksi hän on sinulle, AP, edelleen tärkeä?
Jos hän ei olisi et ajattelisi tuollaisia.
Huomaa myös "tärkeä" ei tarkoita vain positiivista, monet negatiiviset tunteet johtuvat siitä että jokin kohde on sinulle negatiivisesti tärkeä - esim. ei koiria vihaava vihaisi koiria jos tämä kohde ei olisi hänelle jollain tavalla tärkeä.
Tuntuuhan se, aikansa. Keskity johonkin muuhun kuin menneeseen.