Söin taas pullapitkon...
Kun piti alkaa terveellinen elämä ja laihdutus. Ja taas on ihan paska ja turvonnut läski olo. Yök. Yritän lohduttautua, että huomenna on uusi päivä, mutta todennäköisesti löydän itseni taas töiden jälkeen nälkäisenä pullahyllyltä.
Ihanaa olla luuseri!
Kommentit (14)
Dont worry. Meikäläisellä on menny joka päivä levy Geishaa ja puoli litraa limua. Sairasta. Tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Dont worry. Meikäläisellä on menny joka päivä levy Geishaa ja puoli litraa limua. Sairasta. Tiedän.
Ei ahneus ole sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Dont worry. Meikäläisellä on menny joka päivä levy Geishaa ja puoli litraa limua. Sairasta. Tiedän.
Symppaan! Itse olen sentään cokiksesta pystynyt olemaan pari päivää erossa. Peilistä katsoo vaan pullamössönaama. Tiedän, että jos tsemppasin edes kolme päivää, ero olisi melkoinen.
Miten ihmeessä ihmiset pystyis ottamaan vain yhden keksin tai yhden pullapalan. Mulla menee aina koko paketti tai pitko kerralla. Ei vaan pysty lopettamaan. Aivan hullun kiilto silmissä pitää vetää vaikka väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dont worry. Meikäläisellä on menny joka päivä levy Geishaa ja puoli litraa limua. Sairasta. Tiedän.
Ei ahneus ole sairaus.
Onpas.
Söin juuri 450 grammaa irtokarkkeja. Siitäs saat, kansanterveys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dont worry. Meikäläisellä on menny joka päivä levy Geishaa ja puoli litraa limua. Sairasta. Tiedän.
Ei ahneus ole sairaus.
Ei vai?
Toiset juo ja toiset syö. Ehkä pitäisi olla tyytyväinen, että ei sentään viina maistu. Mässy vaan.
Vierailija kirjoitti:
Söin juuri 450 grammaa irtokarkkeja. Siitäs saat, kansanterveys!
Ihanaa, kun sinunkin aikanaan annetaan kuolla paskavoippoishisi.
No jaa. Itte syömishäiriöinen, ei mee yleensä mitään alas, elän kahvilla ja tupakalla. Just sain muka tehtyä "elämäntapamuutoksen", söin kaksi viikkoa joka päivä jotakin. No mutta. Sitten menikin taas koko homma vessanpöntöstä alas kun alkoi murheet ressata. Ja niin taas olen ollut 2 viikkoa syömättä. Mikä saa ihmisen näännyttään itteensä. En käsitä. Varmaan samaa on niillä tunteiden ja stressin käsittelyssä jollain tavalla, jotka ahmii sen pullapitkon per päivä tai jotain.
Mitäs jos pullapitko oliskin syönyt sinut, et paljon kirjoittelisi av:llä. Arvosta elämää!!
Täytyy vain olla ostamatta sitä pullapitkoa, jos tietää että se menee kokonaan suihin.
Olen saanut pidettyä laihdutetun painoni osittain sillä, että ostan herkkua vain kohtuullisen määrän, enkä sitäkään usein. Esim. ostan jäätelöpuikon enkä litran pakkausta jäätelöä.
Vaikeaa on. Tarvis kunnon motivaation. Ihastuksen tai jotain. Ei tästä muuten tule mitään.