Lue keskustelun säännöt.
Onko kellään muulla perheenäidillä koskaan oloa, että tänään oli ihan hirveä päivä?
09.03.2023 |
Ja kun lapset on vihdoin saatu nukahtamaan niin purskahtaa itse itkuun, kun päivä oli niin kamala?
Mitenhän tästä suosta oikein voisi nousta? Ei tunnu henkiset rahkeet oikein riittävän perheen pyörittämiseen enää.
Kommentit (32)
Muistan noita aikoja vielä hyvin neljä alle 10v lasta ja mies viikon kerrallaan Venäjällä tai jossain muualla huitsin kuusessa työmatkalla. Jälkikäteen oon miettinyt että miten hemmetissä me edes selvittiin hengissä silloin aikanaan? Asuttiin vielä talossa joka lämmitettiin pääasiassa uunia lämmittämällä ja päälle vielä pitkä pihatie joka piti kolata auki kun satoi lunta Lapsilla oli kaikilla joku kauhea kriisi yhtä aikaa tai sit ne oli kaikki kipeitä samanaikaisesti
Aika monet itkut muistan itkeneeni iltaisin. Nyt lapset on jo isoja, osa muuttanut kotoakin, mies on ex ja omakotitalo vaihtunut kerrostaloon. Hengissä ollaan, lapset ei vaikuta mitenkään traumatisoituneilta. Mutta nousi vedet silmiin vieläkin. Haluaisin halata sua, ap! Muista hengittää. Tiedän ettei se nyt ehkä lohduta mut oikeasti, kyllä se helpottaa ajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka päivä. Tosin johtuu yhdestä teinistä, kaksi pienempää menevät omalla painollaan.
Niitä henkisiä rahkeita kannattaisi miettiä ihan huolella ennen sen perheen perustamista huomioiden mahdolliset erilaiset muuttuvat tilanteet, kuten työttömyys, puolison kuolema, ero, mt-ongelmat...
Vierailija kirjoitti:
Niitä henkisiä rahkeita kannattaisi miettiä ihan huolella ennen sen perheen perustamista huomioiden mahdolliset erilaiset muuttuvat tilanteet, kuten työttömyys, puolison kuolema, ero, mt-ongelmat...
Kommenttisi on aika kohtuuton. Miten kukaan voi etukäteen tietää miten reagoisi vaikka puolison kuolemaan? Tai millaista on sairastua vaikka synnytyksen jälkeiseen masennukseen, jos ei aiemmin koskaan ole ollut masentunut?
Iltaisin väsyneenä kaikki tuntuu kurjalta. Aamulla on parempi olo jos on saanut nukuttua! Jos joka päivä alkaa tuntumaan tuolta, kannattaa miettiä kaikki mikä voisi helpottaa arkea ja omaa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus lyhyesti kyllä muuta ei nyt jaksa. Kamala päivä täälläkin ja vielä kamalampi huono omatunto. Tsemppiä ap ja voimia!
Vierailija kirjoitti:
Iltaisin väsyneenä kaikki tuntuu kurjalta. Aamulla on parempi olo jos on saanut nukuttua! Jos joka päivä alkaa tuntumaan tuolta, kannattaa miettiä kaikki mikä voisi helpottaa arkea ja omaa oloa.
Liian usein nyt ollut tällainen olo iltaisin. Ei onneksi joka päivä kuitenkaan. Mutta liian usein. Ja aamulla ei ole koskaan erityisen hyvä olo, koska lapset heräilee öisin ja tarvitsevat äitiä ja siinä ne minun yöunet sitten olikin. Tukiverkostoja ei ole auttamassa eikä rahaakaan liikaa niin arjen helpottamisia ei ole helppo ideoida. Eineksillä mennään jo usein enkä hermostu, jos joku villakoira juoksee nurkassa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan noita aikoja vielä hyvin neljä alle 10v lasta ja mies viikon kerrallaan Venäjällä tai jossain muualla huitsin kuusessa työmatkalla. Jälkikäteen oon miettinyt että miten hemmetissä me edes selvittiin hengissä silloin aikanaan? Asuttiin vielä talossa joka lämmitettiin pääasiassa uunia lämmittämällä ja päälle vielä pitkä pihatie joka piti kolata auki kun satoi lunta Lapsilla oli kaikilla joku kauhea kriisi yhtä aikaa tai sit ne oli kaikki kipeitä samanaikaisesti
Aika monet itkut muistan itkeneeni iltaisin. Nyt lapset on jo isoja, osa muuttanut kotoakin, mies on ex ja omakotitalo vaihtunut kerrostaloon. Hengissä ollaan, lapset ei vaikuta mitenkään traumatisoituneilta. Mutta nousi vedet silmiin vieläkin. Haluaisin halata sua, ap! Muista hengittää. Tiedän ettei se nyt ehkä lohduta mut oikeasti, kyllä se helpottaa ajan kanssa.
Kuulostaa rankalta. Todella kovasta pakasta olet selvinnyt.
Kiitos tsempistä!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vastaus lyhyesti kyllä muuta ei nyt jaksa. Kamala päivä täälläkin ja vielä kamalampi huono omatunto. Tsemppiä ap ja voimia!
Paljon tsemppiä sinullekin ja voimia! Kiitos kun edes lyhyen kommentin jaksoit laittaa. Huono omatunto kuulostaa tutulta. Vaikka itse ainakin koko ajan yritän parhaani. Silti huono omatunto soimaa kun se parhaani ei ainakaan omasta mielestä ole riittävän hyvä, sillä joku syyhän siinä on että asiat menee pieleen. Itseäni lähinnä syytän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lohdutan itseäni sillä että ilman minua lasteni ei ikinä tarvitsisi kärsiä ja mädäntyä.
Minkä ikäisistä lapsista kyse? Oletko Ap pyytänyt apua esim. neuvolasta (tai perheneuvolasta)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten etu menee emän lisääntymistarpeen edelle vain silloin kun heidät jätetään epäitsekkäästi tekemättä.
Ei kun kaikilla muilla perheenäideillä on joka ikinen päivä sellainen olo, että kiitiskiitoskiitos kun sain taas tänäänkin avata silmäni. Toistuuhan tämä sama vielä huomennakin?
-kiitollinen,siunattu,onnellinen
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisistä lapsista kyse? Oletko Ap pyytänyt apua esim. neuvolasta (tai perheneuvolasta)?
3 ja 5. Olen minä uupumuksestani neuvolassa useamman kerran puhunut, mutta ei sieltä mitään tsemppiä isompaa apua ole tullut. Käskyjä että laita lapset isovanhemmille yöhoitoon, mutta kun kerron että isovanhemmista elää enää vain yksi ja hän ei vointinsa puolesta pärjää lasten kanssa niin siihen se keskustelu sitten jää. Voivottelevat. Ja neuvolassa on joka kerta eri terkkari, tuntematon tyyppi vastassa siis, usein vastavalmistunut.
Ap
No ihan normaalia. Ei aina tarvitse olla reipas ja saa olla väsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisistä lapsista kyse? Oletko Ap pyytänyt apua esim. neuvolasta (tai perheneuvolasta)?
3 ja 5. Olen minä uupumuksestani neuvolassa useamman kerran puhunut, mutta ei sieltä mitään tsemppiä isompaa apua ole tullut. Käskyjä että laita lapset isovanhemmille yöhoitoon, mutta kun kerron että isovanhemmista elää enää vain yksi ja hän ei vointinsa puolesta pärjää lasten kanssa niin siihen se keskustelu sitten jää. Voivottelevat. Ja neuvolassa on joka kerta eri terkkari, tuntematon tyyppi vastassa siis, usein vastavalmistunut.
Ap
Juu, no neuvolat nyt on aivan turhakkeita. Siellä ei osata vastata mihinkään, kunhan hymistellään ja noudatetaan jotain protokollaa mittausten ja esitettävien kysymysten osalta. Itse pitää kaikki asiat selvittää ja löytää ratkaisut, muuta ei kannata odottaa.
Pitäiskö sun hyväksy oma epätäydellisyytesi? Saa olla väsynyt. Kaikki äidit on
Ei ole.