Kipuilen vanhempien eroa vieläkin

Ethän sinä eroa kipuilee vaan vanhempiesi riitoja ja isäsi riehumista.

Koetko nyt, että elät hyvässä parisuhteessa itse ja et ainakaan lapsellesi halua samaa kokemusta?

Sen pitäisi olla tärkeä opetus.

Lapsi turvaan sinulta.

Eli sinä olisit halunnut kävellä munankuorilla lisää ja katsella isäsi alkoholismia?  Katsella lisää huutamista ja mykkäkouluja? Erikoista. Voisitko mitenkään sitten ajatella noita elämäsi onnellisimpina hetkinä jos kerran ero oli sinulle se kriisi? 

Mene uudestaan terapiaan. On hyvin tavallista, että oman lapsen syntymä aktivoi lapsuuden muistot. Selviät kyllä, kun saat apua.

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä eroa kipuilee vaan vanhempiesi riitoja ja isäsi riehumista.

No tämä. Erohan oli tuossa se hyvä juttu. Sitä edeltävä aika ja isän käytös on se mitä ap kipuilee, ei eroa. 

No älkää nyt tahallaan käsittäkö minua väärin. Tarkoitan kaikkea sitä mikä liittyy siihen eroon. Riidat ennen ja jälkeen sitä. Lyhyesti sanottuna vaan ero. En mielestäni kirjoittanut että toivoisin vanhempieni yhteenpaluuta? En toivonut missään vaiheessa. AP

Menehän lääkärille.

Sun pitää muistaa, että me kaikki ollaan vaan ihmisiä. Sunkin vanhemmillasi on tausta, joka on saanut heidät käyttäytymään kuten käyttäytyivät.

Mun faijani oli alkoholisti, ja tunnistan kyllä tuon maailman, mutta olen antanut anteeksi. Isälläkin oli aika rankka tausta ja narsistinen äiti. Mun mummoni ei ollut mikään helppo ihminen, varsinkaan kun lasten isä kuoli ja mummi jäi nuorena leskeksi ja oli työtön. Faijan piti lähteä yläasteikäisenä leipäänsä tienaamaan.

Sinä voit tehdä itse toisin. Päästä menneestä irti ja suunnata katseen tulevaan, että SINUN lapsellasi olisi kaikki toisin.

Ei tuo ole eron kipuilua. Toivoit eroa jo, kun halusi toisen vanhemman olevan viikonloppuja pois. Eron olisi pitänyt tapahtua aiemmin.

Itse mietin eroa pari vuotta. Todellinen herätys oli, kun teini-ikäinen poikani kysyi miksi ette eroa. Me ei riidelty exän kanssa. Ei tosin tehty mitään yhdessä eikä puhuttukaan. Ilmapiiri oli todella kylmä.

Vierailija kirjoitti:

No älkää nyt tahallaan käsittäkö minua väärin. Tarkoitan kaikkea sitä mikä liittyy siihen eroon. Riidat ennen ja jälkeen sitä. Lyhyesti sanottuna vaan ero. En mielestäni kirjoittanut että toivoisin vanhempieni yhteenpaluuta? En toivonut missään vaiheessa. AP

Voit lyhyesti käyttää myös sanaa riitely. Pääset paremmin eteenpäin, kun tunnistat mikä ongelmasi on, ja se ei suinkaan ole ero.

"Kipuilen vanhempien riitelyä vieläkin"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No älkää nyt tahallaan käsittäkö minua väärin. Tarkoitan kaikkea sitä mikä liittyy siihen eroon. Riidat ennen ja jälkeen sitä. Lyhyesti sanottuna vaan ero. En mielestäni kirjoittanut että toivoisin vanhempieni yhteenpaluuta? En toivonut missään vaiheessa. AP

Voit lyhyesti käyttää myös sanaa riitely. Pääset paremmin eteenpäin, kun tunnistat mikä ongelmasi on, ja se ei suinkaan ole ero.

"Kipuilen vanhempien riitelyä vieläkin"

Tai: "Kipuilen isäni päihdeongelman ja äitini läheisriippuvuuden vaikutuksia kehitykseeni".

Kipuilet siis sitä että vanhempasi eivät eronneet aiemmin.

Kipuilet vanhempiesi avioliittoa, et heidän eroaan. Kukaan meistä ei ole voinut vaikuttaa vanhempiemme parisuhteeseen eikä lapsuudenkotimme ilmapiiriin. Minä toivoin että vanhempani olisivat eronneet, mutta siitä olisi varmasti seurannut vieläkin suurempi helvetti, koska silloin olisin jäänyt äitini armoille.

Et voi jättää mennyttä taaksesi. Se elää sinussa, mutta älä anna sen myrkyttää omaa äitiyttäsi. Olet vastuussa vain siitä.

Vierailija kirjoitti:

Menehän lääkärille.

Sun pitää muistaa, että me kaikki ollaan vaan ihmisiä. Sunkin vanhemmillasi on tausta, joka on saanut heidät käyttäytymään kuten käyttäytyivät.

Mun faijani oli alkoholisti, ja tunnistan kyllä tuon maailman, mutta olen antanut anteeksi. Isälläkin oli aika rankka tausta ja narsistinen äiti. Mun mummoni ei ollut mikään helppo ihminen, varsinkaan kun lasten isä kuoli ja mummi jäi nuorena leskeksi ja oli työtön. Faijan piti lähteä yläasteikäisenä leipäänsä tienaamaan.

Sinä voit tehdä itse toisin. Päästä menneestä irti ja suunnata katseen tulevaan, että SINUN lapsellasi olisi kaikki toisin.

Olet kyllä oikeassa. Haluaisin antaa anteeksi ja luulinkin että olin jo antanut. Vaan viha tuli takaisin. Tiedän kyllä että kummallakin vanhemmalla on ollut rankka elämä jo ennen noita riitoja, mm. lapsen kuolema taustalla. Suurin unelmani jo nuorena oli että saisin oman perheen ja tekisin kaikkeni että lapsellani olisi hyvä olla. Että se kokemus korjaisi myös minua. AP

Voi että te jaksatte jankata. Kyllä minä saan sanoa että kipuilen eroa. En nyt tuohon aloitukseen jokaista yksityiskohtaa kertonut. Nimenomaan se ero aiheutti esimerkiksi sen, että 16-vuotiaana jäin kokonaan vastuuseen pikkusiskostani kun isä oli joka päivä kännissä ja äiti lähti uuden miehen luo. Huonosti hoidettu ero. Ikävää jos teillä on jotain syyllisyyden tunteita omasta erostanne eikä siitä saisi puhua mitään negatiivista. AP

Sinä et voi vanhempiesi valinnoille ja teoille yhtään mitään. Jos kipuilet asiaa, niin hae apua itsellesi, muuten tuo kaikki menneisyys voi vaikuttaa lapseesikin, etkä varmaan halua siirtää niitä asioita häneen.

Voih

On outoa sanoa kipuilevansa vanhempien eroa, kun siitä ei sitten kuitenkaan ole kyse.

Kipuilet vanhempiesi riitoja ennen ja jälkeen eron sekä kodin ilmapiiriä. Et eroa.

Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin mistä voisi saada ammattiapua noiden asioiden kanssa elämiseen.

Arjessa kannattaa keskittyä niihin hyviin ja positiivisiin asioihin. Ne tuovat vastapainoa noille muille asioille.

Sori siitä T. iskä