Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Anteeksianto: 17v poikani taitaa olla kypsempi kuin minä.

Vierailija
18.07.2010 |

Tuli turhaa nitinää ihan pienestä. Kävin huomauttelemassa, että hoitaisi hommansa ja ylös nyt sängystä, keskellä päivää. Tee sitä, tee tätä.

- Lopeta, miks sun pitää jatkuvasti inistä ja valittaa!

- NO kohtahan sä musta pääset (menossa mummolaan lomalle)

- NIIN PÄÄSENKI!



Menimme eri suuntiin pariksi tunniksi. Kävin miehen kanssa kaupassa ja hän toi pojalle matkaevääksi limun ja sipsipussin, sovinnon eleenä. Minä jäin pihahommiin nuorempien veljien kanssa, koitin olla pilaamatta ilmaa enempää. 17v. tuli perääni ja halasi selän takaa:



- anteeks, en mä tarkottanu ruveta räksyttämään, sanoi

- anteeks sullekin. Me ollaan niin hankalassa iässä, sinä 17 ja minä 39. Pakko kai meidän on vaan pitää toisiamme sietämättöminä vielä peri vuotta. sitte helpottaa, nauroin hänelle takaisin..



MIten teillä menee teinien kanssa? Eikö olekin joskus vaikeata olla itse se muka kypsempi!

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
18.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

halaamaan äitiään ja pyytämään anteeksi, miten kummassa olet tehnyt tuon? :)



Itselläni myös poikia, mutta vanhin vasta 8 ja tähän ikään mennessäkin on jo vaikeuksia saada poikaa pyytämään anteeksi tai edes halaamaan!

Vierailija
2/6 |
18.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minulle, tämä sanaharkka ehkä rumimmasta päästä. Että minä "inisen" tai että on vaan kivaa päästä minusta eroon, sitä tässä odotellaan! Kai me säikähdimme kumpikin, tuollaista puhuttelutapaa ei ole ollut ikinä.



Kaipa tulee ikä, jolloin kuuluukin tehdä vähän hajurakoa. ap



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
18.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

..kotoa?

Vierailija
4/6 |
18.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samanlaista meilläkin välillä.

Vierailija
5/6 |
18.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pojalle on kovasti hyötyä myöhemmin tuosta anteeksipyynnön taidosta

Vierailija
6/6 |
18.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on joskus ihan väistämätöntä. Emme voi aina olla samaa mieltä ja hän ikuisesti minun kultapojuni. Emme oikeastaan ole riidelleet ikinä, olisi sekin taito. NO, napanuoran nyrhimistä kuitenkin, sodassa ja rakkaudessa :´) ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kaksi