Epätavallisten herkistymisten ketju
Mitkä omituiset asiat tai tekemiset ovat herkistäneet sinua? Oletko tuntenut elämää suurempia tunteita rautakaupassa, hiihtoladulla tai vaikka lempisukkia katsellessa? Ehkä jotain suurempia oivalluksia elämästä? En nyt tarkoita jotain takaumia menneisyyden takaiskuihin, vaan sellaisia ihmeellisiä ja hyviä hetkiä. Sellaisia yllättäviä, että jaahas, mistä tämä tunne nyt tulee.
Kommentit (18)
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Joskus mm/olympialaisten yleisurheilua katsellessa tulee itku kurkkuun kun joku voittaa. Talviurheilukisoista ei ollenkaan, eikä lätkästä.
Annika Saarikko Keskustan mainoksessa nostamassa Suomen lippua. Herkistyin.
Olimme perheenä ulkona syömässä, ja koska siellä oli tosi täyttä ja ahdasta eikä pöytäkään ollut kiva, mulla oli epämiellyttävä ja lievästi ahdistunut tunnelma. Oli ihana katsoa miten poikani, nuori aikuinen, oli selvästi täysin vapaa samanlaisista reaktioista kuin mulla oli; jutteli mukavia kaikille, oli iloinen, fiksu ja rento. Olen silmittömän onnellinen siitä että lapsellani ei ole samoja "rajoitteita" kuin minulla, ja tuo oli yksi sellainen hetki jossa se näkyi.
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Meinasin herkistyä tätä kommenttia lukiessani. Mikä sinisilmäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Meinasin herkistyä tätä kommenttia lukiessani. Mikä sinisilmäisyys.
Mikä kyynisyys.
Parivaljakko: vanha pappa ja vanha harmaantunut mäyräkoira. Yhdessä etenevät hitaasti. Nyyh
Suvivirsi, joka kevät.
Opena jo 30v
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Se on kuule just voinut käydä ryöväämässä jonkun lintupoloisen munat, siinä on viattomuus kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Se on kuule just voinut käydä ryöväämässä jonkun lintupoloisen munat, siinä on viattomuus kaukana.
Ja oravapoikueella on iloisesti monta iskää. Mutta söpöjä ovat kuin mitkä.
Vierailija kirjoitti:
Olimme perheenä ulkona syömässä, ja koska siellä oli tosi täyttä ja ahdasta eikä pöytäkään ollut kiva, mulla oli epämiellyttävä ja lievästi ahdistunut tunnelma. Oli ihana katsoa miten poikani, nuori aikuinen, oli selvästi täysin vapaa samanlaisista reaktioista kuin mulla oli; jutteli mukavia kaikille, oli iloinen, fiksu ja rento. Olen silmittömän onnellinen siitä että lapsellani ei ole samoja "rajoitteita" kuin minulla, ja tuo oli yksi sellainen hetki jossa se näkyi.
Ihana! Meillä just päinvastoin, lapseni olisi tuntenut olonsa epämukavaksi tuossa tilanteessa. Ei viihdy missään missä on paljon ihmisiä tai tungosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Se on kuule just voinut käydä ryöväämässä jonkun lintupoloisen munat, siinä on viattomuus kaukana.
Ja oravapoikueella on iloisesti monta iskää. Mutta söpöjä ovat kuin mitkä.
Kevytmielinenkin vielä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Se on kuule just voinut käydä ryöväämässä jonkun lintupoloisen munat, siinä on viattomuus kaukana.
Ja oravapoikueella on iloisesti monta iskää. Mutta söpöjä ovat kuin mitkä.
Kevytmielinenkin vielä?
Vekkuli vipeltäjä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oravaa katsellessa metsässä. Se viattomuus.
Se on kuule just voinut käydä ryöväämässä jonkun lintupoloisen munat, siinä on viattomuus kaukana.
No mene ampumaan oravia sitten.
Ope minäkin ja herkistyn kyllä kun ennen isänpäivää ja äitienpäivää ne yläkoulun raggarit hupparipäät väsää kieli keskellä suuta kortteja ja sydämiä ja kirjoittaa niihin, että äiti/isä olet rakas. Muutamaan kertaan on pitänyt mennä välinevarastoon kuivaamaan silmänurkkaa.
Epätavallisten herkistymisten ketju?
Haloo?
Vierailija kirjoitti:
Suvivirsi, joka kevät.
Opena jo 30v
Äitini kuoli aikoinaan syöpään 54 vuotiaana ja Hänen toiveena oli Suvivirsi hautajaisiin. Suvivirsi herkisti minut helposti ennenkin, mutta nykyään kyyneleillä ei voi mitään.
Vuodatan usein pari kyyneltä kun näen ambulanssin pillit päällä. En sitä että jollain tuntemattomalla on hätä, vaan sitä että ammattilaiset rientävät auttamaan siinä.