Minkälainen ihminen on siivooja ?

Itse tunnen vain sellaisia ihmisiä, jotka ovat tehneet siivousta tilapäistyönä kun eivät ole muuta saaneet tai opiskelun ohella.

on varmaan luonteeltaan tosi avoin, tai sitten sulkeutunut.



Saattaa olla äkkipikainen tai sitten rauhallinen.



Elämänasenne on yleensä positiivinen, yhtä usein myös negatiivinen.



Siivoojan lapsuus on yleensä ollut onnellinen, tai sitten ei.



Kaikenkaikkiaan siivoojaa voi kuvata ihmisenä sanalla kaikenlainen.

ovat ne keiden en ole juuri kuullut toisia arvostelevan.



Rakastavat lapsiaan, ja lapsenlapsiaan, mutta heillä riittää tilaa sydämessä myös muille läheisille.



Heidän luokseen voi mennä koska tahansa, ilman ajanvarausta.



Huippunaisia:)

Yli 45-vuotiaista moni on varmaan "olosuhteiden uhri". Maalta tai alaluokasta lähtöisin olevaa porukkaa, jolla ei ollut mahdollisuutta koulutukseen. Haluavat kutienkin elättää itsensä, eivät elele sossun rahoilla.



Sitten on erikseen mamut ja opsikelijat, jotka tekevät sitä vaikka muuta on tähtäimessä.



Sitten on kaikki alko-ongelmaiset, yksinkertaiset, heikkolahjaiset, mielenterv.ongelmaiset, kunnianhimottomat, joille riittää se kun saa 1500 kuussa bruttona. Välillä voi olla pidempiä putkia, mutta kausittain löytyy siivouskeikkaa.



Yritteliäimmät ja fiksuimmat pistävät rahaksi ja perustavat firmoja. Heitä en enää luokittelisi tavallisen siivoja-nimikkeen alle.

suurin osa työkavereistani oli elämäänsä kyllästyneitä siivousalalle ajautuneita ja jääneitä. Tarkoitus oli vaan väliaikainen työ, mutta eivät sitten muuallekaan päässeet. Tosi moni pikku juttu oli kauhea ongelma eikä maalaisjärkeä pystytty käyttämään. Aina keksittiin surkeita tekosyitä miksi jotain ei voitu tehdä. Esim asiakas pyytää älä tee tota tällä kertaa, teekkin toi niin kauhee marmatus että pitää toimiston kautta hoitaa eikä oo aikaa ja kauheeta kun tulee muutoksia. Asiakkaat ei ollu ihmisiä ollenkaan, ja kauhea haukkuminen ja juoruaminen kohteen jälkeen.



Kotisiivouksia siis tein pienessä firmassa. Tasan yksi työkaveri omasi ok asenteen, mutta hänkin oli minun lailla _oikeasti_ väliaikaisesti töissä ja onneksi päästiin pois.

Siis oltiin väliaikaisesti siivoustöissä, nyt kummallakin parempi työ.



Ja mun palkka muuten oli bruttona 1200 e ja työaika arkisin 8-16...... Kyllä silläkin eli kun oli pakko.

Tiedän erään yliopistotutkinnon suorittaneen miehen, joka vaihtoi alaa ja alkoi siivoojaksi. Minun työpaikallani jostain syystä siivoojanaiset ovat tyylikkäimpiä.

Jos työtä tarjotaan, se otetaan vastaan ja lopetetaan muiden kustannuksella siipeily!

Tämäpä onnellinen siivooja vastaa sitten!



Olen alle 30:nen, mutta päälle 25-vuotias, supisuomalainen normaali nainen. Aikoinaan kouluttautunut ammattikoulussa harvinaiselle alalle, josta en töitä löytänyt, tehnyt sen jälkeen pitkän rupeaman tehtaassa töitä ja tehtaan mentyä ulkomaille lähdin siivoustöihin.



Olen löytänyt oman alani, se on tosi, ettei minulla sinänsä ole kunnianhimoa rahan suhteen, minulle riittää kuhan sen verran saan, että pärjään. Pidän siivoamisesta niin kotona kuin töissä. Olen avoin, teen huolellista työtä mutta myös armottoman kovaan työtahtiin. Pidän siitä, etten tee 8-16 vuoroja, vaan aloitan työt aikaisin aamulla ja lopetan puolen päivän jälkeen.



Harrastan monipuolisesti liikuntaa, en ryyppää enkä rellestä enkä tupakoi. Olen positiivinen, elämänhaluinen ja kaikenlaisia ihmisiä arvostava ihminen.



Koen työni ( vaikka on fyysistä) kevyeksi, suhteellisen stressittömäksi ja nautin työni jäljestä. Pidän tunteesta, mikä tulee kun katsoo puhdasta tilaa, pidän siitä, että tilojen käyttäjät arvostavat myös minun työtäni ja varsinkin nykyisessä työpaikassani työpanostani arvostetaan.



Nykyisin myös siivoojan työvälineet ja työtekniikat on niin hyvässä kuosissa ( ainakin meillä), että työ on oikeasti suhteellisen kevyttä. Ainakin perus toimistosiivous.Pidän myös siitä itsenäisyydestä mitä tämä työ on, ja siitä etten joudu tekemään muitten ihmisten kanssa koko ajan töitä yhdessä. ( Vaikka avoin ja sosiaalinen olenkin, niin töissä haluan keskittyä töitten tekooon). Yleensä kuuntelen radiota työpäivän ajan, koska se on totta, että mieli kaipaa virkistystä kun ruumis tekee töitä.



En vaihda alaa enää, jos ei pakko joskus ole.

Sen verran vielä, että opiskelen työn ohessa siivousalaa aikuiskoulutuksella.



Että on meitä!