En vain enää oikeasti kestä tätä enkä tiedä mitä tehdä _ auttakaa pyydän
Lopetin hoitoalan työt viime vuoden loppuun. Opintoja oli pakko jatkaa opintolainan hyvityksen saadakseen. Minulla on tämän vuoden puolella ollut vain opintoja alaan liittyen ja aloinkin voida jo paremmin. Meillä oli kuitenkin yksittäinen harjoittelupäivä terveydenhuollon yksikössä. (Kirjoitan näin, koska en nyt välttämättä halua, että joku tunnistaa, mutta käytännössä minulla ei ole enää mitään vietävää tai menetettävää, joten ihan sama.) Kuitenkin tuolla kävimme sairaalassa, missä kaikki se kiusaaminen, lyönnit ja ilkeät sanat tapahtuivat. Aluksi en meinannut muistaakaan paikkoja. Sitten reitit, tapahtumat ja ihmiset alkoivat palata mieleen. Seinät kaatuivat päälle ja ahdistus palasi. Mikään ei ollut muuttunut. Sama hierarkialeikki pyöri edelleen. Lääkärit mulkoilivat, ohjaajat naureskelivat, kuinka potilas saattaa huitaista, ilmeily...
Yritin tehdä treeniä harjoittelun jälkeen ja vain romahdin lattialle 5 itkemään. Oli niin lähellä, että en ottanut autoa ja ajanut alas kalliolta. En vain oikeasti kestä tätä tai pysty tähän enää. Meillä on vielä kolme harjoittelua opintoihin liittyen. En pysty niihin. En vain oikeasti pysty. Kohta pitäisi mennä ensimmäiseen ja en voi. Jos vaihtoehtoa ei löydy niin ainoa ratkaisu on tappaa itseni. Opiskelen toista tutkintoa, mutta minulla ei ole vielä mainittavaa osaamista siihen liittyen ja ensimmäisen työpaikan löytäminen on vaikeaa enkä tiedä voiko elämää enää muutenkaan rakentaa uudelleen. En näe kuin sen yhden ulospääsyn tilanteesta.
Kommentit (30)
Ei pumskis! Miten voit olla noin yliherkkä? Otat aivan kaiken itseesi, etkä mitään osaa ohittaa. Kerää ittes, nainen!
Lohdutuksen sanoja: ei kaikki paikat ole tuollaisia, osassa on hyväkin ilmapiiri. Toisekseen, opiskelijana joutuu ottamaan tuollaista vastaan, kun olet valmistunut ja saanut työkokemusta sinuun suhtaudutaan eri tavoin. raaka tosiasia. Sitten, muista että nämä ihmiset kiusatessaan sinua, purkavat omaa pahaa oloa, se ei kerro sinusta yhtään mitään vaan pelkästään näistä kiusaajista.
Lisäksi, jos ohjaajasi pyörittää sinulle silmiä osaamattomuutesi takia, on ohjaaja huono. Opiskelija saa aina kysyä ja olla vähän hölmö, on ohjaajan tehtävä ohjata ja opettaa. Kaikki me ollaan jostain alettu. Minulla on ollut todella paljon opiskelijoita ja aina kaikki on turvallisesti viety harkan loppuun.
Ei ole kenenkään etu, jos jäät hoitoalalle.
En edes pystyisi opiskelemaan kuten sinä ,en osaisi. Jo siitä pisteitä.
Olet romahtamaisillasi.
Taustalla lienee muutakin, kuin kirjoituksestasi ilmenevät asiat. Olet väsynyt.
Voisit vain pitää taukoa. Unohda kiire. Mikään ei katoa saavuttamattomiin sillä välillä, kun lepäät ja kokoat ajatuksiasi menneistä ja tulevista asioista.
Voit tehdä asioita myöhemmin ja voit tehdä niitä täydemmin ja paremmilla voimavaroilla sekä paremmalla mielellä, kun olet rauhoittanut mielesi ja selvittänyt mitä sinä itse todella haluat tehdä, mitä jaksat ja mitä et halua. Muiden ihmisten käytökseen emme voi usein vaikuttaa, siksi siihen ei kannata juuttua ajatuksissaan, mutta väärästä ja loukkaavasta käytöksestä voi tehdä ilmoituksen.
Haluaisitko mennä puhumaan asioistasi? Mihinkään ei ole kiire.
Ehkä sit vaan lopetat ne opinnot jos et sovi alalle. Kaikki ei sovi
Joo en minäkään ymmärrä miksi edes lähdit alalle.
Mitä hattaroita kuvittelit alan olevan?
Hae apua. Voisit myös tehdä opinnot / harjoittelut eri paikkakunnalla?
Hahhah, huomaa että täällä vittuillen vastailee varmaan niitä samoja hoitoalan ilkeitä ja läpimätiä ihmisiä. Miten ihmeessä te eksyttekin alalle, jossa tarvitsee paljon empatiaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei pumskis! Miten voit olla noin yliherkkä? Otat aivan kaiken itseesi, etkä mitään osaa ohittaa. Kerää ittes, nainen!
Ikävältähän se tuntuu, mutta tämä kommentti on ihan totta, vaikka olisi sen ystävällisemminkin voinut ilmaista. Imen kaikki ikävät teot ja sanat kuin pesusieni ja uskon ne todeksi. Toistelen niitä päässäni heti, kun aamulla herään. En osaa ohittaa. En osaa unohtaa. Vuosien kuluessa noista kaikista on kehittynyt iso musta möykky, joka ei mahdu enää kasvamaan ja venyttää rajojani.
ap
Ap tsemppiä. Nyt on se hankala hetki. Mutta koeta kestää. Mieti mikä elämässäsi on hyvin. On niin paljon asioita minkä takia elää.
Voitko harkita alan vaihtoa niin että hakeutuisitkin esim päiväkotiin/vanhustenkotiin/vammaisten hoitolaitokseen harjoitteluun? Tai sitten ihan eri alalle esim kauppaan töihin tai vaikka teollisuuteen?
Käy juttelemassa ammattilaisten kanssa. Toivottavasti he osaisivat auttaa sinua. Olet hyvä tyyppi. Älä hätäile. Löydät kyllä vielä työn. Tai vaikka et löytäisi niin ilman työtäkin voi elää hyvää elämää. Köyhää mutta hyvää.
Ei ole häpeä eikä heikkous sanoa sairautta sairaudeksi tai kärsiä kohdatessaan eäoikeudenmukaisuutta, kohdistui se itseen tai muihin. Se on suuri taakka, josta suurin osa kieltäytyy kuvailemasi tilanteen vuoksi. Maailma on niin paha ja mätä, että sen näkeminen edes osittain sellaisena kuin se on on kauhistus eettiselle ja empaattiselle mielelle. Kirjoituksesi kertoo hyviä asioita luonteestasi. Mihin päädytkin, arvosta itseäsi. Toivon, että pidät huolta itsestäsi.
Onko mahdollista etsiä toinen harjoittelupaikka?
Ja opinnot voi lopettaa ihan koska vain haluaa, ei mitään koulua ole pakko käydä loppuun,
kaikilta aloilta ihmiset lopettavat opinnot kesken jos ja kun huomaavat että ihan väärä ala, tai ylipäänsä saa tietää alasta tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mene sille toiselle alalle.
Ei sille niin vain mennä. Minulle se on aikaavievää, vaikka suoriudunkin tehtävistä. Pidän kuitenkin haasteesta. Onnistumisen tunne palkitsee. Aika vain ei tahdo riittää kaikkeen, kun molemmissa tutkinnoissa on tekemistä. Jos rahasta ei tarvitsi huolehtia niin ongelmia ei olisi. Käytännössä minun on pakko saada tuo lyhennys nyt, kun korotkin ovat aivan taivaissa enkä edes liioittele.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kenenkään etu, jos jäät hoitoalalle.
Ei niin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Hae apua. Voisit myös tehdä opinnot / harjoittelut eri paikkakunnalla?
Ei kyse ole paikasta. Kaikkialla se on samanlaista. Olen ollut lukuisissa yksiköissä ja eri puolilla Suomea.
ap
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista etsiä toinen harjoittelupaikka?
Ja opinnot voi lopettaa ihan koska vain haluaa, ei mitään koulua ole pakko käydä loppuun,
kaikilta aloilta ihmiset lopettavat opinnot kesken jos ja kun huomaavat että ihan väärä ala, tai ylipäänsä saa tietää alasta tarpeeksi.
Tarvitsen sen lyhennyksen ja samalla tuntuu, että jos lopettaisin niin kaikki kärsimys olisi ollut täysin turhaa.
ap
siis viideksi tunniksi itkemään*
ap