Tekisitkö lapsen mielenterveysongelmista kärsivän miehen kanssa?

No tein miehen kanssa jolla ei mielenterveysongelmia. Lapsen saannin jälkeen meillä molemmilla mielenterveysongelmia. Itse sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja tän rankan vuoden jälkeen nyt miehen pakka hajosi. Nyt sitten apua hankkimaan hänellekin. Onneksi juuri itsellä oli alkanut olo kohenemaan niin ei ole molemmat samanaikaisesti syvimmässä suossa. Pointtina että mieli voi romahtaa kellä vaan rankoista elämäntilanteissa. Itsekään en ollut niin resilientti kun olin kuvitellut. Kyllä vähäiset unet vuoden ajan niin se oli menoa se. Mutta toki kannattaa nyt jos mielenterveyden kanssa on haasteita niin hankkia jo apua ennen lasta ja kartoittaa omia voimavaroja ja tuliverkostoja. Koska ensimmäiset vuodet tulee väistämättä olemaan rankkoja, ei niitä turhaan ruuhkavuosiksi kutsuta.

Tein, idean "hyvyydestä" en osaa kommenttia antaa kun lapsi vielä aika pieni.

Täytyy vielä lisätä että jos en tätä miestä olisi valinnut kumppaniksi niin en tiedä olisiko ehtinyt tai tullut vastaan toista jonka kanssa olisi lapsia alkanut tekemään eli olisin hyvinkin saattanut jäädä lapsetta. Joten oli sitten joitain ongelmia tai ei, meillä on matalapalkka-alojen vuoksi toimeentulon kanssa haastetta tai se tuo lisä stressiä elämään, niin uskon että kaikki on ollut sen arvoista että saa katsoa tuon ihanan upean yksilön matkaa tällä maapallolla ja pyrkiä antamaan hänelle parhaat mahdolliset eväät elämään. Siksikin tärkeää sitten hankkia apua jos oman mielenterveyden tai jaksamisen kanssa ongelmia.

No eiköhän riipu ihan 100% siitä minkä sortin ongelmat.

Idean hyvyydestä ei tosiaan ole minullakaan antaa kommenttia. Sinä elät omaa ainutlaatuista ja ainutkertaista elämääsi. Lapsella tulisi myös olemaan oma ainutlaatuinen ja ainutkertainen elämä. Sinun tärkein vastuu on antaa hänen elämälleen parhaat mahdolliset lähtökohdat mitä pystyt. Samoin isällä. Mitä isä haluaa? Älä ainakaan ilman hänen vahvaa tahtoaan ala tekemään yhtään mitään.

Riippuu varmaan ihan siitä, miten isoja mielenterveyden ongelmia. Ja miten arki sujuu.

Riippuu mitä sairauksia hänellä on. Saattaa periytyä vahvasti ja kannattaa miettiä jaksaako kahta mt-obgelmaista samassa taloudessa. Lapsella voi tulla jopa pahempana.

Mieheni sairastui psyykkisesti. Meidän piti perustaa perhe mutta muutin asian takia mieleni. Vaikka arki toimii lääkityksen ansiosta, en voisi kuvitellakaan enää meille lasta. Enkä halua ottaa riskiä että lapsen hoito jäisi vain minulle jos mieheni vointi huononee valvomisen ym. myötä.

En tekisi mutta itselläni on mahdollisesti ADHD että onko sekään sitten parempi.

Tekisitkö lapsen mielialalääkkeitä popsivan viiltopossun kanssa?

Minun ex sairastui masennukseen esikoisemme syntymän jälkeen. En tietoisesti tekisi lasta tilanteessa jossa hänen kanssaan elimme. Hän käytti pahimmassa vaiheessa sekä masennuslääkkeitä että alkoholia. Oli uhka itselleen ja lapselleen. (siksi hain yksinhuoltajuutta eromme aikana)